IRC-Galleria

Ninnuliina

Ninnuliina

Suojellaan Lapsia ry toiminnanjohtaja, erityisasiantuntija

”Oon jutellut yhden tyypin kanssa netissä pidemmän aikaa. Aluksi sen jutut oli ihan harmittomia, sitten vähän rohkeempia. Kehut ja kommentit tuntu hyvälle. Nyt se sit heittää kaikkee inhottavaa, et ota vaatteet pois ja silleen. Mua ahistaa ihan hirveesti enkä pysty jotenkin lopettamaan tätä. Miks musta tuntuu näin pahalta?

Ihastuminen verkossa voi parhaimmillaan tuntua hyvältä ja suhteesta voi muodostua tärkeä osa sosiaalista elämää. Joskus tilanne etenee kuitenkin täysin päinvastaiseen suuntaan ja mukavasti lähtenyt jutustelu vaihtuu epämiellyttävien viestien ja ahdistavien kuvien vastaanottamiseksi. Tällöin on tärkeä saada tilanteeseen apua.

Hävettää...

On varsin yleistä ja normaalia, että esimerkiksi seksuaalista ehdottelua tai kuvamateriaalia sisältäviä viestejä ei haluta näyttää omille vanhemmille. Asia usein hävettää ja ajatus vanhemman ”Enkö minä ole sanonut…”- ensireaktiosta ja mahdollisesta netinkäyttöön liittyvistä rangaistuksista voi hidastaa tai jopa estää kertomista.

Tämänkaltaisessa tilanteessa on tärkeä muistaa, että verkossa toimii turvallisia aikuisia, jotka ovat siellä nuoria varten. Esimerkiksi Rikosuhripäivystyksen nuorten chat ja Nuorten Exit tarjoaa apua tilanteissa, missä nuorella herää epäilys esimerkiksi keskustelukumppanin hämäristä tai laittomista tavoitteista.

Mitä tehdä?

Apua, ohjeistusta ja neuvoja on saatavilla, kun vain klikkaa itsensä edellä mainituille sivustoille.

Jos nettikeskustelut tai pyynnöt muuttuvat yhtäkkiä ahdistaviksi tai pelottaviksi niin klikkaa itsesi chattiin. Vaikean asian jakaminen on ensimmäinen askel kohti ongelman ratkaisua.

Rikosuhripäivystys palvelee seuraavasti

Auttava puhelin:
Viikolla 1 päivystys 29. - 30.12 klo 13-21 ja 2.1. klo 17-21
Viikolla 2 päivystys 5.1 klo 13-21
7.1.2015 alkaen ma-ti klo 13-21 ja ke-pe klo 17-21

Juristin puhelinneuvonta:
Joulutauolla 19.12 - 6.1
7.1.2015 alkaen ma-to klo 17-19

RIKUchat - reaaliaikainen kahdenkeskinen keskustelukanava:
30.12 päivystys klo 17-19
7.1.2015 alkaen päivystys varmimmin tiistaisin klo 17-19 ja arkisin työntekijän ollessa työpisteellään klo 9-15

RIKUnet kysymys-vastauspalvelu:
Viikolla 1 ma-ti 29. - 30.12 ja 7.1 2015 alkaen arkisin

Lisää tietoa, neuvoja ja ohjeistusta löydät RIKUn pääsivuilta ja RIKUn nuorten sivuilta


Joulukuu käynnistää Suomessa erilaisten juhlien jatkumon, joka päättyy juhlien juhlaan - Uuteen Vuoteen. Pikkujoulut, itsenäisyyspäivän juhlat ja muut ystävien ja perheiden tapaamiset tuovat pimeään vuodenaikaan tervetulleita katkoksia. Ikävänä vastakohtana kaamosajan juhlahumulle on tapahtumiin usein liittyvä runsas päihteiden käyttö. Suomen juomiskulttuuri on valitettavasti melko humalahakuista ja juomista lasten nähden ei pidetä ongelmana.

Päihteet ovat yhteydessä erilaisiin väkivallan tekoihin ja kokemuksiin. Yleisesti tiedetään, että päihteiden käyttö lisää myös väkivaltarikollisuutta. Perheissä erilaisten ongelmien kasautuminen on yhteydessä väkivaltaan ja väkivaltakokemusten yleisyys korostuukin usein perheissä, missä on myös taloudellisesti tiukkaa.

Toiveet rauhallisesta joulusta, lahjoista ja herkkuja notkuvista pöydistä voivat hankalassa elämäntilanteessa luoda painetta ja ahdistaa. Monessa perheessä erityisesti joulu kiristää perheen taloutta ja vanhempien on usein valittava mistä säästetään, joulukuusesta, lahjoista vai jouluruoasta. Pettymyksiä ja vaikeuksia kohdatessa osa vanhemmista turvautuu valitettavasti pulloon, mikä vain lisää perheen ongelmia.

”Minä muistan lapsuuden joulut, muistan kaikki tuoksutkin sen…”

Yleisesti tiedetään, että huono-osaisuus ja väkivallan kokemukset ovat luonteeltaan kasautuvia. Lisäksi päihteiden käyttö on myötävaikuttava tekijä niin pahoinpitelyissä kuin lähisuhde- ja perheväkivallassa. Joulu on tilastoja katsoessa ristiriitainen juhla, eivätkä mielikuvat rauhallisesta perhejoulusta sovi yhteen alkoholin myyntitilastojen kanssa. Koko vuonna eniten alkoholia myydään juuri joulukuussa.

Älä sulje korvia tai käännä katsetta – vaan auta!

Juhlapyhien aikana kynnys puuttua muiden ihmisten ja perheiden asioihin on korkea ja jouluna varmasti korkein. Tiedämme kuitenkin, että tilastojen mukaan noin 80 prosenttia henkirikoksista ja 70 prosenttia pahoinpitelyistä tehdään alkoholin vaikutuksen alaisena. Tämän vuoksi erityisesti joulukuussa tulisi huomioida väkivallan merkit ja mahdollisuus.

Niissä perheissä, missä on jo valmiiksi ongelmia niin jouluun kohdistuvat odotukset voivat vaihtua pettymykseen. Joskus pettymystä ja katkeruutta yritetään huuhdella kurkusta alas ja pahaa oloa puretaan väkivallalla. Väkivallan uhrit niin aikuiset kuin lapsetkin tarvitsevat apua myös jouluna.
Häpeä - erityisesti jouluna - estää uhreja usein hakemasta apua.

Myös puuttumattomuus on valinta!

Hätäkeskukseen voi soittaa myös jouluna jos kuulee naapurista väkivallan ääniä tai joutuu todistamaan väkivaltaa.
Väkivallan uhreille on tarjolla apua

RIKUchat antaa myös käytännön ohjeita, tukee ja ohjaa palveluiden piiriin. Päivystämme aina tiistaisin klo 17-19:00 sekä arkisin (9-15:00) kun työntekijä on toimipisteellään.

Rauhallista joulunalusaikaa <3

Joulun aika, päihteet ja väkivaltaMaanantai 01.12.2014 13:00, 366 vastaajaa

Suomalainen juhlimiskulttuuri on edelleen valitettavan humalahakuista. Päihteiden käyttö on yhteydessä erilaisiin väkivallan tekoihin ja kokemuksiin. Päihtymys ei koskaan oikeuta väkivaltaisiin tekoihin eikä uhrin humalatila vähennä väkivallan tekijän vastuuta teostaan. Väkivalta loppuu harvoin itsestään ja jatkuessaan se valitettavan usein kohdistuu kaikkiin perheenjäseniin, myös lapsiin. Jos läheisesi käyttää väkivaltaa niin asiasta pitää ja kannattaa kertoa. Tukea ja apua on saatavilla.
Onko juhlapyhiäsi koskaan haitannut läheistesi alkoholin/päihteiden käyttö?
2. Läheisten alkoholin tai muiden päihteiden käyttö
  • Voit valita 7 vastausta.
Jos sinua on loukattu tai satutettu niin se tapahtui?
  • Voit valita 5 vastausta.
Kohdistuiko väkivalta?
  • Voit valita 3 vastausta.
Mitä kokemasi väkivalta sinussa aiheutti?
  • Voit valita 7 vastausta.
Tiesitkö, että RIKUchat antaa mahdollisuuden keskustella mieltä painavista asioista nimettömänä.
Näytä tulokset
Vastataksesi tähän kyselyyn ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Alaikäistä rikoksen uhria koskeva rikosprosessi saattaa kestää jopa vuosia. Nuori uhri joutuu ensin pitkään jännittämään oikeudenkäynnin alkua, minkä jälkeen hänen on oikeudessa palattava järkyttäviin tapahtumiin. Käräjäoikeuden jälkeen voi käynnistyä pitkä valitusprosessi.

Suomi on saanut Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta huomautuksia oikeudenkäyntien viivästymisestä.

Alle 15-vuotiaan rikoksen uhrin suojaamiseksi alaikäistä ei kutsuta oikeudenkäyntiin. Usein uhri ehtii kuitenkin ennen oikeudenkäyntiä täyttää 15 vuotta. Tällöin hän voi joutua kuuntelemaan oikeussalissa rikoksen tekijää ja tämän mahdollisesti valheellista kertomusta tapahtumista.

Olen ollut oikeudenkäynneissä, joissa 15-vuotiasta on pyydetty puhumaan kuuluvalla äänellä mikrofoniin ja kertomaan seksuaaliseen väkivaltaan johtaneista tapahtumista. Nuoren häpeä, hämmennys ja syyllisyydentunne on ollut käsin kosketeltavaa. Toipumista tämä ei tue, vaan kokemus on pikemminkin tuhoava.

Osana hallituksen oikeudenhoidon uudistamista on valmisteltu oikeusturvaohjelmaa, jonka tavoitteena on lapsiin kohdistuvien rikosten nopea esitutkinta ja rikosjuttujen sujuva käsittely.

Aiemmin lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden tilanne oli kestämätön. Seurauksena säädettiin hoitotakuu hoidon tarpeen arvioinnille ja hoidolle ajalliset rajat. Nyt, kun alaikäisten rikosprosessin tilanne on täysin kestämätön, missä viipyy rikosprosessin "hoitotakuu"?

Nina Vaaranen-Valkonen, Rikosuhripäivystys projektisuunnittelija

Kirjoitus julkaistiin myös Helsingin Sanomissa 21.9.2014

Nuorten välinen vakava väkivaltaPerjantai 10.10.2014 14:56


Päätavoite vaikutti olevan saada multa taju kankaalle" (HS 9.10.2014)

Katuväkivalta on puhuttanut viime viikkoina. Silmitön nuorten välinen väkivalta on järkyttänyt monia ja sosiaalisessa mediassa pyörii toinen toistaan rajumpia ja hätkähdyttävämpiä kuvauksia ja kirjoituksia pääkaupunkiseudulla tapahtuneista väkivallanteoista.

Väkivallan kohteeksi joutuminen on usein odottamatonta ja järkyttävää. On täysin normaalia reagoida voimakkaasti epänormaaliin tapahtumaan. Rikoksesta ja sen vakavuudesta riippuen uhri, hänen läheisensä ja rikosasian todistaja voi tarvita apua ja tukea tapahtuneen jälkeen.

Poliisit kysyvät usein rikosilmoitusta vastaanottaessa tai kuulusteluissa asianomistajalta eli rikoksen uhrilta sekä myös läheisiltä, saako heidän yhteystietonsa antaa uhripalveluihin mahdollista yhteydenottoa varten. Näin toimimalla poliisi varmistaa, että uhrit saavat tukea, neuvoja ja käytännön ohjeistusta käynnistyvään rikosprosessiin.

Rikosprosessin aikana uhrin on selvitettävä monia asioita mm. mitkä ovat hänen lainmukaiset oikeutensa, mikä on sovittelu, mitä voi vaatia rangaistus- tai vahingonkorvaukseksi, tarvitseeko asianajajaa ja missä vaiheessa, sekä mitä tämä kaikki mahdollisesti maksaa? Väkivaltaa kokenut ja tapahtumasta järkyttynyt uhri sekä hänen läheisensä eivät välttämättä jaksa selvittää käytännön asioita. Rikoksen uhri ja hänen läheisensä tarvitsevat henkisen tuen lisäksi myös käytännön opastusta asioiden hoitamisessa.

Onko sukupuolella väliä?

RIKUn palvelujen piiriin ohjautuu hyvin naisasiakkaita, usein lähisuhdeväkivallan ja seksuaalisen väkivallan uhreja. Katuväkivallan kohteeksi joutuneita nuoria miehiä ohjautuu sekä hakeutuu RIKUun huomattavasti vähemmän. Naisvaltaiseen asiakaskuntaan on monia eri syitä, mutta olipa syyt mitkä tahansa, niin väkivalta ei kokemuksena eroa siitä onko nainen tai mies. Lyönnit ja potkut sattuvat yhtälailla niin naista kuin miestä ja pelko voi lamaannuttaa ja tehdä puolustuskyvyttömäksi koosta, vahvuudesta ja sukupuolesta riippumatta.

Moni väkivaltaa kokenut nuori ei kerro kokemastaan ja turruttaa pahaa oloaan hakemalla apua vain päihteistä. Suomessa vallitsee vahva yksin pärjäämisen eetos ja vaikeuksia kohdatessa on jopa kunniallista kestää ja selviytyä yksin. Avun hakemista voidaan pitää osoituksena heikkoudesta, erityisesti miesten osalta.

Uhrin kertoessa poliisille kokemastaan väkivallasta ja epäilemästään rikoksesta hänen toiveenaan on saada oikeutta ja toisaalta myös apua. Ilman jatko-ohjausta avun piiriin uhri voi joutua inhimillisen kärsimyksen lisäksi kokemaan myös taloudellisia menetyksiä.

Ainoastaan väkivallan uhri tietää mitä tapahtunut aiheutti

Ainoastaan väkivallan uhri tietää miltä väkivalta tuntui, mitä ajatuksia, tunteita ja pelkoja se herätti sekä miten väkivaltarikos vaikutti hänen toimintatapoihinsa, arkeen ja elämään. Kukaan meistä ei voi varmuudella tietää eikä toisaalta arvioida, tarvitseeko rikoksen uhri jatkossa apua, tukea tai käytännön neuvoja. Tämän vuoksi rikoksen uhreja tulee ohjata järjestelmällisesti ja sukupuolesta riippumatta maksuttomiin uhripalveluihin.

Rikosuhripäivystys palvelee rikoksen uhreja, uhrin läheisiä ja rikosasiassa todistavia.
Jos olet kokenut väkivaltaa, ota yhteyttä!
Katso myös uusi video katuväkivallasta!

Oletko kokenut väkivallan uhkaa tai väkivaltaa?Perjantai 10.10.2014 15:52, 484 vastaajaa

Katuväkivalta on puhuttanut viime viikkoina. Silmitön nuorten välinen väkivalta on järkyttänyt monia ja sosiaalisessa mediassa pyörii toinen toistaan rajumpia ja hätkähdyttävämpiä kuvauksia ja kirjoituksia pääkaupunkiseudulla tapahtuneista väkivallanteoista. Vastaa RIKUn kyselyyn väkivallasta.
Oletko kokenut väkivallan uhkaa?
Oletko kokenut väkivaltaa?
Oliko väkivallan uhkaaja/tekijä?
  • Voit valita 4 vastausta.
Väkivallan uhka/väkivalta tapahtui seuraavassa/vissa tilanteissa?
  • Voit valita 6 vastausta.
Oletko kertonut kokemastasi väkivallan uhasta/väkivallasta?
  • Voit valita 3 vastausta.
Näytä tulokset
Vastataksesi tähän kyselyyn ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Seurustelusuhteissa tapahtuva väkivalta satuttaa aina syvältä. Rakkaan ja itselle tärkeän henkilön tekemää väkivaltaa on vaikea ymmärtää ja uhri hakee tekoon usein turhaan syytä itsestä ja omasta toiminnasta. Väkivalta on rikos ja sen tekijä on aina vastuussa teostaan.

Lähisuhteissa koetun väkivallan käsitteleminen on usein hankalaa, sillä uhrin tunteet kumppania kohtaan voivat olla ristiriitaisia. Suhde voi tuntua hetkittäin hyvältä ja turvalliselta ja ajoittain satuttavalta ja turvattomalta. Pelosta ja kivusta huolimatta uhri voi tuntea väkivallan tekijää kohtaan myös rakkautta.

Seurusteluväkivallasta vaietaan

Seurustelusuhteeseen liittyvää väkivaltaa hävetään ja siitä ei usein kerrota kenellekään. Jos väkivallasta kerrotaan, niin usein vain lähimmälle ystävälle. Ystävän välitön reaktio on usein voimakas halu auttaa ja korjata tilanne. Uhrin päätöstä jäädä satuttavaan seurustelusuhteeseen tai yleensä vaikeutta irrottautua väkivaltaisesta suhteesta on vaikea ymmärtää. Auttaja voi olla vihainen uhrin päätöksille ja kokea epäonnistuneensa auttamisessa.

Irrottautuminen väkivaltaisesta suhteesta on usein vaikeaa

Seurustelusuhteen päättäminen ei ole koskaan helppoa ja myös väkivaltaisessa seurustelusuhteessa on hyviä hetkiä. Uhrin jäädessä väkivaltaiseen suhteeseen on hänelle ilmaistava selkeä huoli väkivallan toistumisesta. Ystävää on tärkeä muistuttaa, että apua ja tukea on mahdollista saada myös myöhemmin. Jos väkivallan kohteena on alle 18-vuotias nuori, niin asiasta tulee aina kertoa jollekin luotettavalle aikuiselle.

Jos ystäväsi kertoo väkivallasta lähisuhteissaan
- Ota kertomus vastaan, kuuntele ja usko.
- Korosta väkivallan tekijän vastuuta ja nosta teot esiin epäoikeudenmukaisina.
- Auta, tue ja rohkaise ystävää uhripalvelujen piiriin.
- Akuutissa tilanteessa soita 112 ja tarvittaessa auta ystäväsi hoitoon esimerkiksi terveyskeskuksen päivystykseen. Voit myös katsoa RIKUn ohjeet Mistä apua ystävälle

Väkivaltaisessa suhteessa elävän ystävän tukeminen vaatii usein kärsivällisyyttä. Avun ja tuen tarjoaminen, uhripalveluihin ohjaaminen ja rohkaisu voivat kuitenkin auttaa uhria ensimmäisissä askeleissa kohti väkivallatonta elämää.

Onko sinun lähipiirissäsi ystäviä, joilla on väkivaltainen kumppani tai elätkö itse väkivaltaisessa suhteessa? Haluatko kysyä tai keskustella asiasta? Rikosuhripäivystys auttaa väkivallan uhreja, läheisiä ja väkivaltaa todistaneita.
Soita lähimpään RIKUn palvelupisteeseen tai tule RIKU chattiin.
Voit jutella ja keskustella täysin nimettömästi.

Älä jää yksin - väkivalta ei ole yksityisasia!
RIKU chat avoinna arkisin 9-15:00 aina kun työntekijä on toimipisteellään ja tiistaisin klo 17:00-19:00.

Vastaa RIKUn kuukauden pikakyselyyn seurusteluväkivallasta.

Oletko kokenut väkivaltaa lähisuhteissasi?Keskiviikko 06.08.2014 12:29, 474 vastaajaa

Lähisuhteissa koetusta väkivallasta on usein vaikea kertoa ja väkivallan uhri jää helposti ilman apua ja tukea. Oletko sinä joutunut pohtimaan väkivaltaan liittyviä asioita lähisuhteissasi tai ystäväpiirissäsi? Vastaa pikakyselyyn
Olen iältäni
Oletko kokenut lähisuhteissasi väkivaltaa tai tiedätkö jonkun ystäväsi joutuneen väkivallan kohteeksi?
Jos olet kokenut henkistä, fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa lähisuhteissasi tai todistanut toiseen ihmiseen kohdistunutta seurusteluväkivaltaa niin kerroitko siitä kenellekkään?
Lähisuhteissa koetusta väkivallasta on usein vaikea kertoa. Tiesitkö, että RIKUsta saat neuvoja ja tukea myös seurusteluväkivaltaan liittyvissä asioissa?
Näytä tulokset
Vastataksesi tähän kyselyyn ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
Seurusteluväkivalta on yhden henkilön toiseen kohdistamaa fyysistä, seksuaalista tai psyykkistä väkivaltaa tai sen uhkaa.
Seurusteluväkivalta alkaa parisuhteissa usein lievemmillä muodoilla ja loppuu harvoin itsestään. Ajan myötä väkivallan käyttö suhteessa voi yleistyä ja raaistua.

Meistä jokainen reagoi väkivaltaan eri tavoin. Jos olet joutunut väkivallan uhriksi tai olet joutunut todistamaan väkivaltatilannetta niin asiasta on tärkeä kertoa jollekin turvalliselle henkilölle.

Muista, että väkivalta on aina tekijän vastuulla.
Älä jää yksin pohtimaan tapahtunutta vaan ota rohkeasti yhteyttä
RIKU chat tai
auttava puhelin 0203 16116



Väkivalta ei kuulu seurustelusuhteisiinTiistai 17.06.2014 17:45, 139 vastaajaa

Tasapainoiseen seurustelusuhteeseen ei kuulu jatkuva huutaminen, pilkkaaminen, uhkaaminen, rajoitaminen, pelottelu tai syyttäminen eikä töniminen, läimäyttely, repiminen eikä lyöminen. Teot, jotka tehdään vastoin toisen ihmisen tahtoa ja jotka aiheuttavat hänelle kärsimystä voidaan määritellä väkivallaksi.
Oletko koskaan seurustelusuhteessasi joutunut satutetuksi tai onko joku käyttänyt väkivaltaa sinua kohtaan?
  • Voit valita 4 vastausta.
Jos olet kokenut väkivaltaa seurustelusuhteessasi niin mitä kokemasi sinulle aiheutti?
  • Voit valita 4 vastausta.
Jos olet kokenut seurustelusuhteessasi väkivaltaa tai sen uhkaa tai joku ystäväsi seurustelee väkivaltaisen henkilön kanssa niin tiesitkö, että voit keskustella asiasta esimerkiksi RIKUn työntekijöiden kanssa?
Tiesitkö, että neuvoja ja ohjeistusta voit kysyä RIKU chatistä www.riku.fi/nuoret tai auttavasta puhelimesta 0203 16116
Näytä tulokset
Vastataksesi tähän kyselyyn ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
Helsingin Sanomissa (7. 6.) käsiteltiin laajaa rikosvyyhtiä poikien seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Erityisesti kirjoituksen loppuosa kosketti syvästi. Siinä rikoksesta toipuva poika kertoi yhä muistavansa poliisin sanat: "Muista, että sinä et ole tehnyt mitään väärää." Pojan kertomus muistutti, miten tärkeäksi yksi yksittäinen lause voi muodostua rikostapahtumasta toipumisessa.

Seksuaalirikoksen uhriksi joutuneet nuoret syyttävät usein itseään tapahtuneesta. Työssäni Rikosuhripäivystyksessä lausahdukset "miten mä olin niin tyhmä", "idiootti kun lähdin" ja "tyhmä kun uskoin" ovat yleisiä.

Ihmisille on luontaista etsiä selitystä elämäntapahtumilleen. Pyrimme usein myös selkeyttämään kokemuksiamme luomalla niistä mahdollisimman järkevän tarinan. Syyttämällä itseään nuori ikään kuin selittää ja selventää itselleen hämmentävää ja satuttavaa rikosuhrikokemusta. Mikä tahansa selitys tapahtuman kulusta on parempi kuin kaoottinen, järjetön ja paha maailma.

Rikoksen uhrit muistavat usein tarkasti viranomaisten tai muiden auttavien ihmisten yksittäiset lausahdukset, äänenpainot ja teot tapahtumaan liittyen. Seksuaalisen väkivallan uhreja kohtaavien ammattilaisten ohjeistuksessa painotetaan rauhallisuutta, huolenpitoa ja myötätuntoa.

Tätä ohjeistusta noudattamalla ja keskittymällä rauhallisesti siihen, miten uhria kohtelee ja mitä asioita sanoo, voidaan parhaimmillaan mahdollistaa myönteinen muistijälki. Tämänkaltaiset viestit jäsentävät ja selkeyttävät jo itsessään rikostapahtumaa ja tukevat selviytymistä.

Seksuaalirikoksen uhrit voivat toipua kokemastaan. Uhrin lempeä ja huolehtiva kohtelu on tärkeää sekä toipumisen ensiaskelien aikana että matkalla uhrista selviytyjäksi. Meidän ammattilaisten tulee aina huolehtia, että omilla sanoillamme ja eleillämme tuemme tätä matkaa.



Väkivalta ja päihteiden käyttö kulkevat usein käsi kädessä. Poliisin mukaan väkivallan riski liittyy lähes aina tilanteisiin, missä käytetään paljon päihteitä. Koulujen päättymisviikonloppuna poliisi hävitti noin 2000 litraa alaikäisten alkoholijuomia. Määrät ovat vähentyneet edellisvuosista, mutta Suomi on edelleen kärkimaita nuorten humalahakuisen juomisen osalta.

Päihteiden käyttö heikentää kokonaisvaltaisesti ihmisen toimintakykyä. Päihtyneenä riidan kärjistymistä tai tilanteen kiristymistä voi olla vaikea huomata. Huomiokyvyn lasku voi johtaa myös siihen, että arviointikyky heikkenee ja mahdollinen vaaratilanne jää huomioimatta. Päihtyneenä kyky itsestä huolehtimiseen tai itsensä puolustamiseen on selkeästi huonompi kuin selvin päin.

Koulujen päättymisviikonlopun jälkeen uutisoitiin poliisin tekemistä sadoista lastensuojeluilmoituksista liittyen alaikäisten päihteiden käyttöön. Nuorille lastensuojeluilmoitus ja sen mahdolliset seuraukset eivät ole selkeitä ja yhdistyvät usein vääriin mielikuviin esimerkiksi sijoittamisesta. Päihtyneenä rikoksen uhriksi joutunut nuori voi turhaan pelätä ja luoda kauhuskenaarioita siitä, mitä oman juomisen paljastumisesta pahimmillaan seuraa. Väärät käsitykset lastensuojeluilmoituksen seurauksista voivat pahimmillaan johtaa tapahtuneen salaamiseen.

Nuoret myös syyllistävät itseään joutuessaan päihtyneenä rikoksen uhriksi. Häpeän ja syyllisyyden tunteet voivat vaikuttaa myös siihen, kertooko nuori tapahtuneesta tai uskaltaako hän tehdä rikosilmoitusta. RIKUn verkkokyselyn tulokset osoittavat, että päihtyneenä rikoksen uhriksi joutuminen on yhteydessä siihen, miten ja kenelle nuori kertoo tapahtuneesta.

Muista, että väkivallan tekijä on aina vastuussa teostaan eikä uhrin humalatila vähennä millään tavalla tekijän vastuuta. Jos sinulle on epäselvää tai jäit miettimään tapahtunutta ja sitä, onko kyseessä rikos, niin asiasta kannattaa tulla kysymään ja keskustelemaan RIKU chatissa. Voit käydä keskustelua nimettömänä chatissa.

Neuvoja ja ohjeistusta rikoksen uhrille, uhriksi joutuneelle ystävälle tai rikosuhrin läheisille. Keskustelu ja kysymykset anonyymisti RIKU chatissa
Nettimaailma on kiinteä osa nuorten sosiaalista elämää. Suurin osa nuorista osaa suojella itseään ja toimia tehokkaasti häiritsevien tai ahdistavien kontaktiyritysten tai häirinnän osalta.

Toisaalta nuoret usein häpeävät saamiaan häiritseviä viestejä ja kommentteja ja liian moni nuori vaikenee kokemastaan.
Nuorten on tärkeä tietää miten toimia tai keneltä kysyä neuvoja tämänkaltaisissa tilanteissa.

Rikosuhripäivystyksen reaaliaikainen chat ja IRC-Galleria tarjoaa mahdollisuuden kysyä ja keskustella anonyymisti myös nettiin liittyvästä häirinnästä. Neuvoja voi kysyä niin itselle, kaverille tai muulle läheiselle.

Asiasta tulee tänään myös mielenkiintoinen ohjelma
Saalistajat verkossa - Katso tänään MOT YLE TV1 klo 20.00