IRC-Galleria

Eilinen ilta meni ihan suit-sait. Tallilla ja kotihommeleissa. Syysmyrsky teki tuloaan heti aamusta alkaen ja kannoin valtavasti huolta isästä, joka lähti aamusesta viemään hirvenlihoja palvattavaksi Pudasjärvelle. Mun autolla, pienellä kippanalla, mutta jolla hän tykkää pitkää matkaa ajaa. Minulla ei ollut hätää, LandCruiser kuljettaa minua turvallisesti paikasta toiseen. Sohjot yms. ovat sille tuntemattomia esteitä ja hidasteita. Hain vielä varalta maatalousliikkeestä muutaman purupaalin peräosastoon painoksi ja tallille vietäväksi, sahanmuhat alkaa olla jo liian kosteaa kuiviketta kostealla ilmalla. Haen kutterikuorman sahalta, kun välttäykset on saatu tehtyä, eikä traktoria enää tarvita Alavieskassa.
Isäkin palasi kotiin ehjänä ja turvassa. Helmi-maaliskuussa nautitaan sitten lihasta. Pitää katsoa, jos itse kävisin hakeen ne Pudasjärveltä. Kävis moikkaamassa rakkaita ihmisiä ja entisiä työkavereita samalla.

Tallilla heppaset olivat päivän sisällä. En nähnyt mitään hyvää syytä laittaa niitä päiväksi tuuleen ja tuiskuun, vedenkestävistä loimista huolimatta. Paljon tyytyväisempiä nuo sisällä olivatkin. Illalla karsinoita puhdistaessa tuuppasin kaverit kartanolle, saipas pojat päivän piehtarointitarpeen tyydytettyä ja Lotta puhistua tuulelle.
Illan istuin kotona, katsoin In Flamesin dvd:tä, avustin joulupukkia ja olin "väsynyt", joten baariin ei jaksanut ajatellakaan.
Paitsi, ettei sitten väsyttänytkään yhtään. Valvoin puoli viiteen.

Puoli kolmen aikaan paukahti myrskyn pahin osa päälle. Puoli neljän jälkeen kävin kurkistamassa ulos ja tuuli pyöritti lunta sen seitsemään suuntaan. Portailla oli lunta tajuttomasti. Palasin takaisin sänkyyn ja paremman ajanvietteen pariin. Ja sanoin itselleni sadannen kerran, että tänä yönä emme valvo tuulen vuoksi. Emmekä pelkää.

Just joo.
En tiiä onko se joku "laumanjohtajavaisto", mikä mua valvottaa. Nukuttua en kumminkaan saa, jos on myrsky tai joku rakkaimmista (niistäkin jotka eivät asu lähelläni) tien päällä. Niin kävi taas. "Nukuin", mutta en nukkunut. Olin tietoinen jokaisesta rasahduksesta, ulvahduksesta, ikkunan helinästä ja talon napsahduksesta pyörittävän tuulen keskellä. Ja siitä, kun Ransu havahtui ääniin.
Seitsemän jälkeen tiedostan, että Suomi alkaa herätä, ainakin hirvestäjät ja uskallan luovuttaa "vahtivastuun" muille. Umpiuupunutta unta kestikin sitten iltapäivään, jolloin kävin laittaan heppaset ulos ja tein tallihommat. Ja hain huomista hirvenpyyntiä odottavat karvakaiffarit Veitsimäentielle. Isä oli ne "hylännyt" aamulla, ja siitä Vilho kantaa koko ajan huolta, ja käy kertomassa mulle tässä makkarin koneella, että "hän vain ajattelee, että josko sittenkin pitäisi sinun viedä minut metsään/nylkymajalle, jos Isä meitä Taunon kanssa tarvii".
Noh, huomenna pääsevät.

Ajattelin tänään leipoa puolukkapiirakkaa ja pikkuleipiä varastoon. Ja pizzaa vierasvaraksi pakkaseen.

Elämäni rakkaimmalla neitokaisella on tänään syntymäpäivä. Laitoin Saijalle kukkia InterFloran kautta töihin. Laittoi viestiä puoli kahden aikaan, että oli ne saanut. Ja oli yllättynyt - se oli vähän tarkoituskin. S&M:n rempan vuoksi ei nyt päästä juhlimaan Oulun yöhön, mutta saapahan jumalattareni jotain luksusta päiväänsä. Juhlitaan sitten synttäreitä ja tupareita samaan aikaan.

Minä sain yllätyksen eilen, kun TyöMarjo oli muistanut minua sähköliikkeessä ja ostanut adapterin, mistä olin puhunut elokuusta lähtien, mutta mitä itse en ollut missään nähnyt. Marjo oli löytänyt omansa ja toi samalla minulle kappaleen. Tulin niin iloiseksi, etten tiennyt miten päin olla. Jo se, että toinen oli muistanut minua oli ajatuksena niin hieno, ja osoitus välittämisestä, että vedet tulivat silmiini. Minä arvostan sellaista niin paljon.

Kuten maanantaina, kun Kuisma jututti minua kesken kiireittensä mesessä, Lede laitteli huolestuneena viestiä, Marcelloni muisti minua Oslossa ja hetken kuluttua Pekka soitteli kans huoltansa minusta. Olin rakastettu, se valaisi päiväni.
He ovat niin rakkaita. Koko poppoo pitkätukkia. He ja muutama muu.

Ulkona on lumista, mutta tuulen pyörittyä talon "väärällä" puolella piha on ok kunnossa, eikä talokaan ole vielä täysin jäähtynyt. Taidan siirtyä sohvalle kutimen pariin, laittaa leffan pyörimään ja nauttia lauantain rauhasta.
Ottaa kupin kahvia, jakaa kristillisesti poikakoirien kanssa Sirkus-keksit ja sytyttää kynttilät.

Ja Jyrkille pitäis soittaa ulkovaloista. Ja kirjoittaa LauriTähkän muistiinpanot auki. Ja kirjoittaa hirvikoira-lehteen juttu. Ja käsitellä koirakuvat. Ja tehdä mun ja Teijan pdf-kortti maanantain kahvitukseen. Ja siivota. Ja ...

Elämä täynnä valintoja. :)