IRC-Galleria

Rupesin tässä ihan oikeesti funteeraamaan mitä sitä tekis sitten isona. Tai tällasesta persjalasta tuskin voi käyttää sanaa iso, mutta ymmärrätte pointin. Tai siis onhan mulla niitä hienoja ja hohdokkaita suunnitelmia ollu tulevaisuuden varalle, mutta jos kerranki olis rehellinen itselleen ja jättäis ne pilvilinnat niille paremmille ihmisille. Mitä nyt tällanen työläisperheen epäonnistunu tuotos sais aikaan..

Kaikkee sitä tietysti kannattaa aina yrittää.

Pienenä mää halusin asianajajaksi. Ajatus lähti luultavasti siitä että olin helvetin kiero ja aivan suunnattoman lahjakas valehtelija jo pentuna.
"En mää oo lintsannu koulusta! Mulla on OIKEESTI paha olo ja meijän opettaja vihaa mua, tottakai se heti syyttää mua kaikesta ku mulla on sellanen pitkä nahkatakki ja se pitää mua ihan hirveenä lapsirikollisena ja sitäpaitsi mää en oo tehny mitään, kaikki on sen yhen tytön vikaa, se aina sanoo että mää kiusaan sitä, mutta kyllähän sää äiti tiiät että mää en KOSKAAN tekis mitään sellasta ku mää oon kuitenki tällanen kiltti koiratyttö." (feat. krokotiilinkyyneleet ja koiranpentuilme)
"Siis enhän mää ollu välitunnilla tupakalla, miten voit ees väittää sellasta! Se, että mun kaverit polttaa, ei tarkota sitä että mää tekisin niin. Just tollanen leimaaminen vituttaa, anteeks opettaja, mua niin saatanasti, hups sori, mutta mun mielestä opettajien pitäis olla puolueettomia ja näyttää nuorille hyvää esimerkkiä. Sää kuitenki vaan syytät mua aiheetta ilman todisteita, arvaa tuntuuko se pahalta."

Just joo.

Vaikka oisin miten hyvä, niin silti musta ei tuu asianajajaa. Ehkä mää oon vähän liian kaikkee tuollaseen tarkkuutta ja paneutumista vaativaan työhön.

Jossain välissä mää halusin tarjoilijaksi. Tämän ihmeellisen ajatushäiriön syntyä en voi ihan noin tarkkaan määritellä kuin edellisen, mutta ehkä ajattelin sen olevan hohdokasta hommaa johon ei kyllästy.
"Missä se Halme oikein viipyy, paikka on ihan täynnä?!"
"Se meni jo tunti sitte tuonne viinavarastoon."

Sehän selittääki.

Okei, ehkä mun hermot ja henkinen sietokyky ei oo tuota hommaa varten, parempi pysytellä tiskin toisella puolen.

Mutta se niistä lapsuuden haaveista. Tällä hetkellä mulla toki on niitä uusiakin, joista varmaan jossaki tuun vielä tunaroimaan. Se nyt kuitenki on päätetty, että kun oon epäonnistunu kaikessa mitä haluan tehdä, niin mää alan rikolliseksi. Se on kuitenki ehdottomasti järkevin vaihtoehto sitten ku mikään ei enää kiinnosta. Suomessa kun tuomiot on suhteellisen lyhyitä, eikä kuolemantuomio oo käytössä, niin mikäpä siinä ruveta vähän rettelöitsemään. Hommassa on jännittävä kiinnijäämisen pelko, mutta kun jää kiinni, niin kiltti poliisisetä vie valtionhotelliin lepäämään. Ja jos siellä tulee tylsää, niin voi kuluttaa aikansa karkaamisen suunnitteluun ja yritykseen nostattaa muita vankeja kapinaan.

Ei ollenkaan huono vaihtoehto.