IRC-Galleria

Kuuntelin tänään jo ties monettako kertaa Dinosaur Jr:n "Beyond"-levyn lävitse ja edelleen se onnistuu häikäisemään intensiivisellä inhimillisyydellään, harvoista yhtyeistä todellakaan paistaa enää näinä päivinä "ihmisyys" ja soittajien persoona lävitse yhtä lämpimällä tavalla. Dinosaur Jr.n kerroksittaiset ja sydämeen käyvät säröiset kitaravallit, punkin dynamiikalla siunattu rytmisektio ja J. Mascisin epävarmat ja arat vokaalit vetävät mukaansa omaan maailmaansa, emootiot vaihtuvat epävarmuudesta rakastumiseen siitä itseinhoon, melankoliaan ja ikävään. Levyn jälkeen jää autuas, hivenen surumielinen katharsis. Tällaisia levyjä ei todellakaan tehdä liikaa, levyjä joita kuunnellessa tuntuu kuin omaa rintalastaa revittäisiin auki ja sydän jätettäisiin sykkimään paljaaksi ulkomaailmalle. Todella piristävää ja ilahduttavaa, poseerausvapaata rock-musiikkia. Kun tietää kuka on, niin ei tarvi esittää mitään. Jos arvioisin plattoja esim. Soundiin tai Rumbaan niin nakkaisin suoraan ja epäilemättä täydet 5 tähteä.

Tässä kirjoittaessa kuuntelen The Wildheartsin uusinta, bändin itsensä mukaan nimettyä räiskälettä ja on todettava että näin 2 biisin perusteella on The Wildhearts lunastanut paikkansa vuoden 2007 kovimpien levyjen Top viitosessa. Jos The Wildhearts pitäisi jotenkin kuvailla jengille niin päätyisin jotenkin seuraavaan: 80-lukuinen Speed/Thrashmetal riffittely yhdistettynä upeisiin Cheap Trick ja Raspberries-vaikutteisiin maailmoja syleileviin melodioihin ja kertseihin, sekaan nakataan aimo annos 77' punkrockin särinää ja dynamiikkaa. Massan päälle ripotellaan toivoa, elämää, turhautumista, rakkautta ja loistavaa biisinkirjoitustaitoa. Eeppistä mutta hyvän tuulista Punkrockia koko rahan edestä, todella maukasta. Suosittelen lämpöisästi, itseasiassa jokaiselle rock-musiikin ystävälle täysin essentialia kuunneltavaa.