IRC-Galleria

Kalat saa poukkoilla
Parvessa ympärillä simpukan

Pohjassa makaa yksin itkevä helmi
Kyyneleen sisällensä piilottaa
Simpukan helmi nyt itkeä saa
Kaipauksen kyynel sisällä kasvaa
Kovettuuko kyynel simpukan

Osteria odottaa saa
Johdatusko luoksesi tuo
Merivirran mukana huokauksen aallon

Kaislikon kaipaus
Värinää hiekkarannalla rentukka suutelee lummettansa
Ahdin niityn mansikkapellon harson alla
Syleilyssä vieraan merenrannan

Suudelmat lumpeen varren lumivalkea kesäkukan
Hellässä syleilyssä mutaiset juuret
Halaus menneen kesän
Värinä metsäniityn kaislikon kaipauksen
Pohjaton ikävä
>

En oikein tiedä mitä itsekään ajattelin tästä vain tuli tämänlainen:)

Olet kotiparvestasi karannut elävä,
Vaikka karkaat
kotiparvestasi välillä.

Huomaat olevasi yksin
erossa omistasi.

Kaipaat takaisin kotiparveesi.
Kotiin, missä sydämesi.

Palaatkin sinne aikanaan
Olet taas onnellinen.

Parvesta vain välillä pitää olla erossa hetken
Löytääkseen parveensa takaisin jälleen
Jälkeen oman retken.

Ollakseen onnellinen,
Olla onnellinen kotiparveen palattuaan

Onnellinen siitä, että erosit
Onnellinen kokemuksesta, että erosit

Onnellinen siitä,
että koko sen eroamisen ajan
kotiparvestasi tietoinen siitä

Tietoisena siitä,
että sait kokemuksen, tiedon siitä,
että on aina tervetullut kotiin
takaisin omaan kotiparveen.

Villasukat on hyvä laittaa jalkaan kun palelee
On silloin tietoinen siitä, sukat lämmittää – ei palele enää.

Parasta on kuitenkin katsoa ettei sukassa ole reikää
Tiedät varmasti, että kohdassa missä reikä on - kylmä on
Sukan juoksevaa lankaa ei kannata purkaa

Samoin on sydämen jos se ei ole eheä elämänvirrassa –kylmyys tappaa sen
Lämmin ajatus sisäinen tekee sydämestä eheän – säteilee se lämmön läheisen.

Joskus on aika purkaa sydäntään löytääkseen lämmön, minkä kutoo elämänlanka uudelleen.

Älä siis ystävä hyvä palelluta sydäntäsi vaan laita ne villasukat jalkaan rakkauden.

Mikä sinua estää nauttia elämän antamista mahdollisuuksista - sinä itse.

Solussa on galaksi
kaikki on yhteydessä kaikkeen
maailmankaikkeudessa
tarkoitan esimerkillä vaikka näin tulitikku
askissa on noin 45 tikkua
jokaisessa tikussa on sen 45 materiaa
ne on askissa
kaikilla tikuilla syttyäkseen on
tarkoituksensa
kaikilla tikuilla on tarkoituksensa eikö
niin?

Jos sanon se tikku aski oli aikoinaan
puntissa josta se erotettiin, mutta kuitenkin tietää
olleensa siinä aiemmin, eikö niin?

Mietipäs sitä kuin se aski missä olisit
tikkuna tietäisit aiemmin kuuluneesi isompaan kokonaisuuteen
kuin siinä askissa missä elät, eikö niin?

Ja mitä sinä pikkutikkuna olet elämässäsi
saanut aikaan, eikö niin?

Ja kuin mitätön loppujen lopuksi on
saadakseen jotain suurta aikaan, eikö niin?

Ja sekin jos olet palanut loppuun sinulla on
tukena samassa askissa toinen tikku joka antaa sinullekin
sen voiman tuossa mitättömässä askissa, eikö niin?

Tässä on vertaus sinulle mitä tarkoittaa
Jumalassa oleminen siinä kuin pieni ja tasavertainen olemme
kaikki tarkoituksellamme elämässä siinä missä
tarkoituksemme on täällä olla sen rikkaus ja rakkaus, niin
pieninä galakseina kuin olemmekin tässä hypnoosi-elämässä,
mitä luulemme hallitsevamme itsenäisesti, mutta kun se ei
ole niin vaan kaikki on kiinni tuosta isosta raapijasta,
jota pienuudessa kutsumme Jumalaksi, jonka yli ei voi ikinä
päästä ellei se halua rakkauttamme sytyttää liekkiin, mutta
hienointa on se sen voi pyytää ja sen lämmin liekki
lämmittää sinut ja minut, kun tiedämme sen olevan
rakkaudella luotu meille ja siitä saamme olla kiitollisia
tässä galaksi-ajatuksessa missä elämämme tehtävä ja sen
onni on luoda sitä mille lupamme olemme saaneet.

Oikeutta ei aina tiedä kuin se kohtelee elämässä,
se on vain valintoja tulevasta hetkessä missä elää,
eilistä ei kande miettiä,
ei sitä mikä hetkesi on huomenna,
kaunis on vain ajatus siinä kuin päättää jokapäiväisen elämän,
mennäkseen uneen siinä mitä huominen tuo,

se on: toivo paremmasta,
sen kanssa on hyvä aloittaa päivä
joka päivä ,
se on se uusi syntymisen karmassamme.

kukkasi kastelen
voikukillasi hiivin
voikukilla terälehtiesi
luonasi olen kukkaseni
sinua rakastelen siinä keskellä voikukkien

terävä on kielesi varrellani kukkasen
kukkasi puhkeaa tuo kukkaan
heteesi huokaista enää vain voi
huokaiset voih taas uudelleen loistat
ja puhkeat kukkaan
terälehtesi nupuistasi lennätät siemenet tuuleen
vapaudut kukkani
kauas kantaa heteesi
ja makaamme jälleen yhdessä nurmikolla

Punaisilla kirsikoilla lentäjä
Ihana lentoemäntäni
Luoksesi siivin kotkan lennän
Luolaasi lasken siipeni
Uudelleen tulen taas
Saavun asemallesi
Ihana olet tulet - otat minut

Onnellinen siivilläsi on olla
Nousen uudelleen lentoon kanssasi

Ikuisesti lennän kanssasi
Hymykuopistasi loistaa tähtisilmäsi
Aina jokaisessa välilaskussa uudelleen
Nostat minut ylös uudelleen siivilleni
Aina kun kieleni laskeutuu siivilläsi

Kirsikkasi kirvelee kuopassasi
Onnellinen olen huomassasi
Välilaskun teen luoksesi
Aina luonasi olla haluan
Näköalatornilla luoksesi ajatuksen siivin
Aina katseeni sieltä luoksesi löydän

Onnen siivin luoksesi hiivin
Nostat meidät uudelleen lentoon

Korkeita vaaroja väistellen
Aina ajatus kaunis ohjaan sinut luokseni
Lähemmäs tulen sinne sinun vuoksesi
Uudestaan ja uudestaan
Noissa siivissäni kirsikan väreissä
Ilmaan nousen vuoksesi

Lisko kiskoilla lepää
Odottaa veturia tulevaa
Määränpää ties missä
Asemalla yksin mietteissänsä
Astuako omaan ajattomaan vaunuun

Kuutamossa kaipaus hiljaa huokaa
Alle kielojen maan
Ikuisen tuoksun maan
Päämäärättä unen rajamaille
Apilaista napaasi katsomaan
Ainoani seppeleen kukista sinulle lahjaksi teen
Naiseni kedollesi kaipaan