IRC-Galleria

Levollinen olkoon maailmasi ja aurinkoinen aamusi, kuka lienetkään ken lukee tämän.
Tiedät kyllä...
Itse nukutan itseni kyynelin, jatkaakseni raskasta matkaani aamulla.

Hohdokkaista hetkistä jää kaunis muisto elämään
Olkoon se muisto onnellinen tähtihetkien elämän
Tulinen oli rakkautemme
Kyyneleiden veriset liekit sisuksia repii
Poltin kaiken loppuun
Tuhosin kaiken
Tyhjyys lakaisee tuhkat
Likaisia käsiäni katson
Kaiken näen katoavan
Sormieni välistä verivana valuu
Jää vain kyyneleet jäljelle muiston
Rannaton on katseeni kaukainen
Kaikki hämärtyy
Rajan taakse pakenen
Taakse tähtien kyynelten


...tämä on sitten vain runo, ei elämä lopu mihkään, joten ei tartte pelästyä

On tää elämä kyllä niin vitun perseestä.
Moraalinen-fyysinen-henkinen-krapula kohdusta hautaan...

Sumuisten kyynelsilmien takaa säkenöi tähtiä

Ukonilma elämässä
tapahtumat salamoivat mielessä.

Tähdenlentoja elämä täynnä
komeetanlailla välillä törmäilee

Lopulta häviää
Palaa loppuun auringossa

Turhaa sisäistä kuolemaa, toisten poismenojakin,
mutta kaikilla hidasteilla elämäntien on tarkoituksensa.
Asioiden on loputtava ja kuoltava,
jotta saa uusi elämä saa vaatimansa tilan elääkseen.
Välivaihe on vuolas joki surun kyynelineen muuttuakseen onnen valtamereksi.

Parempi elää yksinään kuin elää valheessa mitä ei voi itselleen antaa anteeksi.
Rehellisyyden hinta on niin satuttavan kallis kun tekemätöntä ei saa tekemättömäksi.
Kun ei usko riitä on parempi luovuttaa ja antaa asioiden olla.

elämä on paheita täynnä, valintoja niiden toteuttamiseen on vain totuttava, jos silleen luottamus on asia joka lähtee itsestään jakaakseen toiselle, arvoinen on kysymys sinällänsä, jota voi jokainen kysyä itseltään, mille rakentaa elämänsä, onko se sitä vapaata tahtoa sitten, vai ei?

elän
elämä on ilmaa
elämä on ilmaista
elämä on ilmaista itseään
elämä on ilmaista itsestään
elämä ilmaisee itseään
elämäni elän elämälle itselle
elämäni elän elämälle itselleen
elän elämäni ilmaisemalla itseäni
elämän elämäni ilmaisemalla itseäni
elän elämääni itsekseen
elämän elettäväkseni elämä ilmaisi itselleni
elämäni elän elämälle ilmaisemalla elääkseni itselle
elämäni elää lähtee itsestään
elämäni elää lähtee elämästä itsestään
elämäni lähteä elämästäni itsestäni
elääkseni elämään lähteäkseni itse
elämääni lähteä itsekseen
elääkseni itselle
elääkseni itse
elämän itse
elää itse
eli se
ei se
ei

Villat keritsee elämän lämmittää mustavalkoinen yhdiste
Valkeus lämmittäköön elämämme kaste
Sen aamun tuoksu olkoon ikuinen routa
Sammaleen tuoksu ikuisuuden
Kaunis on katseesi aamuinen tuli
Pensas lukuisineen marjoinesi elämänhedelmän
Kannat hedelmät mustineen sineen kyynelin
Erillään valkeus ja sen mustuus – kaikkinensa
Kadonneet lampaat yhdessä erillään toisistaan palelee
Karu maa syksyinen sen loisto väreineen
Väreilee aamukasteessa turkkisi kimaltava kostea
Pohjoinen viima hivelee ahavoituneita kasvoja
Kallion laella katselemme laskeutuvaa esirippua
Väreilee yllä taivas miljoonissa väreissä
Maasta nostan kotkansulan
Piirrän sillä pilvet taivaalle lilan sävyin
Haikeat on silmät loistavat
Revontulen tanssin tahtiin
Tartun tiukemmin kiinni sinuun

Sulan sinulta sai laulamaan
Salaa hetki tuo sydämessäni
Sinulta ihana kanssasi hetken
Sain kanssasi hetken pienen
Rakkaani olla halusta sävelen
Ikuisesti haluan himomme yhteisen
Sinun aina yhdessä onnen
Omasi sinun olemme aina
Olla luona aina rakkaani
Haluan olla yhdessä kulta