"Tuetaan yrittäjiä" paskassa runossani, hä?
Joo, siis meitsihän on tässä ruikuttanut näistä duuniasioista. Kuulin juttua, että kaiken maailman järjestötkin vaan pitää huolen siitä, että lakia noudatetaan ynnä muuta shittiä, mikä nyt ei tietenkään miellytä mua, kun sellainen sylkee mm. niiden päälle, joilla on vähän työkokemusta. Hypoteesinihan kuuluu, että näitä päälle syljettyjä ja muita mamuja juuri käytetään halpatyövoimana, joten aika salee ne vaikuttaa teidänkin kuvioihin, vaikka pahimpia uhkakuvia pidän edelleen lähinnä jonkun vastikään lukemaan oppineen "On turvallisempaa olla pelätty kuin rakastettu.........." -bluffina, - tämänhän heitän ihan mutuna ja todennäköisesti olen väärässä. No, mutta. Yritin nyt sitten vahingossa löytää tästä jotain positiivista laajemmasta perspektiivistä. Kato, kun vähänkin isommat yritykset on aina yksien rottien hallussa. Ei niiltä mitään rahaa saa. Otsikon lainauksen valossahan voisi loppujen lopuksi olla ihan hyvä, että nämä rotat eivät suostuisi mahdollisimman pieneen välttämättömään kompromissiin (jos nyt oletetaan, että ihmisiä ei yhtäkkiä kiinnostakaan esim. saada työstä harjoittelijapalkkaa, - vaikka musta tuntuu, ettei niitä liiemmin kiinnosta nytkään, ja sillä palkalla työnteko on lähinnä nimellistä ja mitätöntä jo valmiiksi raskaita opintoja häiritsevää viikonloppuhuoraamista); porukka ei niin herkästi asennoituisi juttuun niin, että tässä ollaan nyt lähtökohtaisesti ja ikuisesti pelkkiä työntekijöitä ja alamaisia, ja että ne isot ja turvallisen parentaaliset nimekkäät (suur)yritykset on välttämättömiä juuri työnantajina, ja niitä pitäisi nyt muuttaa, että homma toimisi (mikä siis on turha luulo, koska niitä hallinnoi niinsanotusti rotat, kuten jo totesin). Niillä olisi toisin sanoen syy ryhtyä yrittelijääksi, mitä aivan liian suuriin kompromisseihin suostuvilla _alamaisilla_ ei huonossakaan tapauksessa muuten ole. Mutta _kysymys kuuluukin_: millä lihaksilla? Porukka käy alkuelämänsä koulua suht. pitkään, eikä siinä tai puolustusvoimissa mitään työntekoa ja oikeaa asennoitumista opi, mitä nyt jotain kesäduunia siinä sivussa, joka opettaa korkeintaan hyväksymään paskat diilit. Ehei. Yrittelijäisyyttä ja tämmöistä löytyy korkeintaan pienestä osasta laiskoja nirppanokkia, jotka ei suostu yhteenkään kompromissiin ja täyttävät jonkin marginaalisen lokeron, joka ei kilpaile suurempien rottakotien kanssa kuin korkeintaan parista hiirulaismaisesta työntekijästä - eikä _ideaalitilassa_ siis työntekijöistä kilpailla vaan toisin päin, sitähän nimitettäisiin työvoimapulaksi, mitä muutama marginaaliyritteliäs ei riitä aiheuttamaan. Ja mitä kaikkea.
Eli siis työntekijöille jonkun mukaan riittäisi, että yritys on pystyssä ja kykenee maksamaan palkkaa. Niitä ei kiinnosta niinkään, tekeekö se voittoa. Otetaan nyt joku nöyrä uusi tulokas, jonka tapauksessa pääjehut on paljolti samaa porukkaa kuin työntekijät tai työntekijät pääjehuja, tai jotain, mutta pääpointti siinä, että homma olisi kannattavaa jo silloin, kun Isännätkin tienaa enemmän kuin rottien alaisuudessa, vaikka joku voisikin tulojen perusteella edelleen pitää niitä häviäjinä. Miettii nyt sitä, että jos homma kaatuu esimerkiksi siihen, että yritys kuitenkin tarvitsee vihaamiaan työntekijöitä niin kuin joku viisas mies väittää, omistajat sun muut isännät ovat taas pelkkiä rottien alamaisia tai muita työttömiä eikä ahneuttaan saa edes sitä, mitä olisi voinut saada. Tai jotain. (Jokuhan joskus sisällytti riiston itsessään kapitalismin määritelmään, jolloin mutuesimerkkini ei vastaisi täysin otsikon lainausta, mutta kuitenkin.)
NE haluavat, että lorvit ja olet huono etkä varsinkaan lue kirjoja.
En silti hetkeäkään epäile, etteivätkö opiskelu viikonloppuhuoraamalla saatujen ansioiden turvin johonkin Ammattiin, jossa on _etenemismahdollisuuksia_ ts. Voittajuuden saavuttamisen todennäköisyys tulevaisuuteen sijoitettuna, ja kaikennäköisten perinteiseen tapaan _opiskelevien_ (vrt. muodikas rahankeruun opettelu) humanistien, jotka eivät koskaan päädy muuhun kuin hampurilaisen pihvejä kääntelemään huoltoasemalle, luonteen täydellinen sopimattomuus kaikennäköiseen kohtuulliseen rahan perässä juoksemiseen, veisi kevyesti voiton.
(Loppujen lopuksi siis haluan SEKÄ kuvaamani kaltaista auvoista yritteliästä elämää ja ___helppoa rahaa___ - joka kuitenkin vaatii edes jotain pitkäjännitteistä eikä rajoitu yhteen uuteen, hyvään ja uniikkiin ideaan ja sen helppoon toteutukseen - ETTÄ rottien kurittamista kovalla kädellä, koska pelkkä "yritteliäisyys" vain naurattaa isoja ja pahoja rottia, vaikka tuntuukin itse marjanpoimijoista sun muista sienestäjistä kovin hyvältä, mikä on ihan ok. Pentti Linkolakin mainitsee, että sen lisäksi, että omavarainen sienestäminen oli ainakin kirjan "Johdatus 1990-luvun ajatteluun" aikaan tehty hankalaksi, on se vain eläintarhaan verrattava kaistale normista poikkeavuutta porskuttavan markkinatalouden sisällä.)
Vegetaariset kummalliset pakastelastut, jotka näyttävät vähän joltain vuollulta jäiseltä lihalta, kuten esim. poronkäristyksessä, paitsi paksumpana, muistuttavat sinapin kanssa makuelämyksenä joulupöytää (lukuunottamatta jälkimakua). Tarve syödä sikaa edes kerran vuodessa vähenee jälleen.
//edit: kappas, joku on muuan yhteisössä, jonka linkitän tänne ehkä myöhemmin, hieman vakavampaa ilmaisua ja horjumattomamman ja ehkä hivenen asiantuntevamman vaikutelman luoden ollut kanssani samaa mieltä: "<Turjalainen> Niin, ammattiliitot ovat jumiutuneet suosimaan suuria työllistäjiä ja ovat näin teollisen aikakauden mastodontteja. Kun suurteollisuus maasta häviää, ammattiliitot ovat kusessa, kun pienten työnantajien palveluksessa tehdään mieluummin pimeää työtä, kuin laillista, saati että liityttäisiin liittoon." Pahoitteluni, että näin lainaan kysymättä lupaa; toivottavasti ei häiritse.
Sieh Geil vaan sullekin, natsi.
Mitä tulee pelkoon, että yllä mainitsemieni kaiken maailman järjestöjen suojattien asioihin vaikuttaisi halpatyövoima (ne voitaisiin korvata vaihtuvalla väellä): huonopalkkaiset vasta-alkajat sun muut tällaiset kaiken maailman opiskelijat eivät luullakseni paina järjettömän pitkää päivää läheskään useimmiten, joten yksi kokopäivätyöläinen vaatisi useamman halvemman, joka ei ole motivoitunut elämään yhtä surkeaa elämää kuin normaali työtätekevä aivokuollut väestö (sori :/), ja " <Afflictus> Suomessahan työvoiman palkkaaminen on todella kallista.
<Afflictus> Pienipalkkainenkin työntekijä aiheuttaa työnantajalle huomattavat kustannukset
<Hiidenlintu> joo.. SAK:n ja muiden demareiden ansiosta ei pienyrittäjän kannata palkata ketään töihin, sillä kokonaiskulut työntekijästä ovat kutakuinkin kaksinkertaiset suhteessa työntekijän saamaan palkkaan." - mistäköhän nuo kustannukset syntyvät, ts. aiheuttaako kaksi yhden ihmisen työn tekevää työntekijää enemmän kustannuksia kuin yksi yhden miehen työn tekijä. Tuossa tapauksessahan olisin tullut vahingossa havainneeksi, miten (käytännössä) nuorisoa potkitaan tavoitehakuisesti ja tarkoituksella päähän, ts. joidenkin tahojen harjoittaman politiikan todellinen tavoite olisi ollut tehdä kaikkensa, mikä tässä tilanteessa mahdollista oli, maksimoidakseen Vakiintuneiden ihmisten (tietty ikä, tietty työkokemus, perhe, mitä kaikkea - tiedätte tämän kaikkein tyypillisimmän ihmisryhmän, joka vastannee kai pitkälti ns. keskiluokkaa [tiedä sitten, miten jaottelisin keskiluokan eriarvoistumisen kasvaessa], jonka asioiden on tosin väitetty jatkuvasti huonontuneen, mikä pitää kai paikkansa, mutta mieltä ei ylennä se, ettei mahdollisesti yhden väestönosan päälle astuva taho tällä saavuta edes sitäkään vähää) työuran _turvallisuuden_ jonkin suuryrityksen alaisuudessa. Mutta toisaalta pätkätyöthän ovat juuri säästämistä; tiedä sitten, miten menee; vaikkei pätkätyön tarvitse liittyä millään tavalla työntekijöiden määrään kuin siinä mielessä, että niitä on vain silloin, kun niitä tarvitaan, ts. pätkätyötkin juurikin pitäisivät työntekijöiden määrän jatkuvasti minimissään; mitäköhän ajattelin.
Käytin juuri aika paskaa kieltä. "Edes sitäkään." Voi Jeesus.