Löysin kodin. Laavu kosken rannalla, rantatörmän suojissa. <3 Hitsi vaan kun on niin kaukana. Haluun sinne. Om mikä paikka. Oli ihana kuumalla kivellä kosken partaalla olla. Ja sitten kiittää juomalla muutama kulaus. Ja huljutella itteään. Ooooo....niin virkistävää, niiiiiiiin virkistävää...
Jännä. Hokasin sillee jännästi että miten kaikki tosiaan on. Ihan kaikki niinku. Jokainen kivi ja muurahainen ja otus ja vesi ja ilma ja kaikki. On. Ihan samalla tavalla kun minä. Hihi. Ihana...jokaikinen kärpänenki. Ooo rakastan niitä kaikkia. Kaikki on ihan samalla tavalla rakkaita ja ihania ja arvokkaita ja itsellisiä otuksia ku minä ja sinä ja kaikki. Voi miten rakastan!!!!!!!! Ihan tuli taas itku kun on niin ihanaa <3
Kiitos =)