IRC-Galleria

Jos ihmisten omatunto heräisi täyteen mittaansa, niin tämä maailma kaunistuisi kummasti ja ihmisten elämät ja olot....ohoiiiiii miten ne paraniskaan. Ihmiset kyllä puhuu paljon, julistaa korkeita arvojaan ja paasaa kaikkea. Ja kauhistelee miten voi kamala miten sitä on ihmiset niin ajattelemattomia ja itsekkäitä ja miten se ilmastonmuutoskin ois saatava kuriin ja kaikki. Ne teot vaan jää usein vähä pienemmiks ku ne puheet.

Niin sitä vaan ois mullakin vielä parantamisen varaa. Mut ei kai tuo ihan hirveen huonolla tolalla ole....kai... =S

Aina sitä sanoo että tekee parhaansa, mutta tekeekö ihan todella...? Hmm. Yhyyyyyy en varmaan kyllä tee. Paaaaljon vois tehä parempiakin ja hyvempiäkin jokapäiväisiä valintoja. Mitenhän kävis jos joka päivä vaikka kirjottais johonkin vihkoon jonkun asian minkä vois tehdä hyvemmin. Ei niitä asioita kuitenkaan niin helposti vaan paranna useinkaan. Kun sitä kuitenkin on niin silleen ihminen ja heikko. Haluu saada säilyttää kaiken sen helppouden ja lyhyen tähtäimen hyödyn minkä on jo saavuttanut. Åijjoi.

Oon puhunu rumasti joistain ihmisistä ja ostanu kaikkee ylipakattua ja epäreilua ja epäluomua ja kaikkee sellasta. Hyi. Ja tuhlannu sähköäki ja vettä. Ja bensaa. Yh. Pyrin parempaan. Anteeks =(

Mutta niin vaan saan muuten vielä taistella ton sossunkin kanssa. Ihan meinas päivällä taas herpaantua voimat ja usko, ja itketti taas että kun en haluis olla ton rakkaan mieheni taakka ja elätti.

Ni sit se vaan taas sano että eiku sä oot mun lemmikki. Hih. Että muutenhan sä kuolisit nälkään. Hih. Ni sit mä taas pyyin helpotuksen ja ilon ja lohdutuksen kyyneliä ja hymyilin ja säteilin. Voi että kun voittasin lotossa ni kiitokseks maailmalle tosta hyvästä perustasin sen löytöeläintalon. Ni pääsee muutki lemmikit turvaan. Niin kerta. Ja muutenki. Ja sen ihmistenki turvakodin. Kun nyt vaan saisin tän koulun käytyä ni musta tulis sit oikein hyvä yhteisöpedagogi ni pelastan kaikki. Ja kai mä saan kerta toi ihana auttaa mua niin. Voi miten rakastan sitä. Ja ostan sille sit sillä lottovoitolla kaikkii kivoi leikkimökkei missä se voi sit kaikkii valtavia koneita rassailla ja säilytellä kaikkia romuja mitä voi joskus tarvita. Nii kerta.

Ja taas mä täällä yksin hymyilen ja itken ilonkyyneliä ja odotan rakastani kotiin tuolta ansaitulta huiskimisreissulta =) Ja sit se murisee mulle ku kirjotan näin hempeitä tänne =D Mutku. Se on vaan niin hyvä ja ihana että koko maailman pitäis saada tietää miten ihana se on. Nii kerta. Ai nii mun piti opiskella. Tsihi =)

Moro =)

<3