Tää on niin ihmeitä täynnä tää elo. Kaikki on niin hyvin. Eilen, kai hetkeksi taas täysin piloille helliteltynä, vailla tahdonvoimaa, sieluni paljaana, nyyhkytin, vapisin, aivan hervottomana ja voimattomana lankesin rakkaani syliin. Lohdulliset, anelevat kyyneleet kastelivat kasvoni.
Huvittuneelle hymylleen nyyhkytin "kun kaikki on niin hyvin...ni pysyyhän kans?" Vastaus....niin, vastaus..... "Mun."
Kaikki niin hyvin. Vihdoin. Kannattunut on kaikki, kaikki koettelut, sinnikkäät hyvään pyrkimiset, usko ja luottamus kaiken järjestymiseen...siihen että rakkaus raivaa tiensä. Hyvien ajatusten jakaminen, avun antaminen...lähimmäisen rakkaus. Sitä saa mitä tilaa, jne.
En tahdo tehdä enää ikinä koskaan mitään pahaa tai kurjaa. En vähääkään. Tahdon tilata vain tätä lisää.
<3