IRC-Galleria

Hihiiii oli se vaan pakko taas hihkua tänne vaikka ei pitäny =)

Oli vaan niin uskomattoman mahtavan ennennäkemättömän ihanaa taas =) Hih. Uskomattoman ihanaa voikin olla. Oih. Hihii.

Meillä on aikas ihkui suunnitelmii ja unelmia =) Oi. Ja....hih....

....huokaus..... =) Ja aurinko paistaa ja kaikkee lalalalaaaaa <3<3<3<3

OMG!!!!! Ei mulla muuta sitte tällä kertaa. Siihenhän sisältyki jo kaikki =)

<3

Tittidiii... =)

Että toi mies se jaksaa yllättää ja pitää naisestaan hyvän huolen...huoh....ihan vapisen taas... No nyt mä sitte ajelen rakkaani bemarilla...kerta halus mun ajavan vähä paremmalla ja turvallisemmalla =) Nii, ni jos tosta kylältä tästä lähin iltasin usein lähtee sellasen iiiiiiison punasen auton perässä pieni valkonen eikä punanen ni...hih...se on mää edelleen =)

Ja voi hitsi mitä kaikkee jutteliki taas eilen...kun vei mut taaaaaas syömään....hih... Enkä oo muuten ikinä elämässäni käyny yhteensä niin montaa kertaa ulkona syömässä ku nyt tän muutaman kuukauden aikana..oijjjjjjoi..... =O Kyllä mulla ei oo hätäpäivää tuon urhon kanssa. Mullahan on olo het ku jollain ameriikan rouvalla =O Joo. Mieheni aikoo laittaa mut ruotuun ja asiani hoitoon =) Ihiiiiii omg.... <3

Mut kaikkein ihaninta on se kun...hih...tsihi...ei sillä että en arvostais kaikkee tollasta, mut se kun...hih...tsihi...en mä voi sanoo =D Mut sellanen. Läheisyys. En mä muuta tarttis...nii. Riittäs ihan nuo miljoonat hymyt ja sulattavat katseet...hih...ja sellanen.

Arvatkaa muuten aionko hemmotella mieheni ihan pilalle...tsihi...ja todellakin teen kaikkeni kaikin tavoin jotta onpi tyytyväinen ja pitää mut oikein kauan omanaan. Hihiiii <3

...että oikeesti MULLE on käyny näin....hihi..... Voikun kaikki osais arvostaa kans sitä mitä heillä on....mä ainaki osaan.

Yllämme oli yöllä taas ihan oikea pala taivasta. Tähtikatto peittona. Ja lohikäärme vartioi <3

Voi rakkaat. Kun voisin antaa teille kaikille tämän saman olon. Kuinka kaunis olisikaan tämä Maa. Tämä murheellisten, pettyneiden ihmisten maa. Voi rakkaat. Kun voisin antaa teille palan tätä uskoani ja luottamustani. Kun saisin teidät rohkeasti uskaltamaan. Uskaltamaan luopumaan peloistanne, epäluuloistanne, lakkaamaan kuvittelemasta että rakkaus pitää ensin jotenkin ansaita. Kuvittelemasta että ette olisi sen arvoisia, että teille ei voisi käydä niin. Kun voisin...oi kunpa voisin....kädestä pitäen saattaa teidät kaikki kuilun yli. Uuteen elämään. Ilman vanhoja taakkoja.

Mutta kaikkien meidän on itse kuljettava, itse pyydettävä apua. Minun piti itse ensin käydä niin syvällä turhautuneisuuden, murheen ja tuskan rotkossa, kahlasin kaikki sen kuoleman laaksot pelkojen viidakoineen. Viimeisillä voimillani raivasin hampaitani kiristellen tieni sen kaikkein mustimpaan onkaloon.....kunnes tajusin....

Tajusin itse sinne itseni kuljettaneen. Ei minun ollut siellä pakko olla. Ei minua siellä mikään pidellyt, ei kukaan käskenyt. Kaipasin Valoon. Juuri kun olin lankeamaisillani tuohon lopulliseen tuhoon...jo sinne astunut...silloin kurotin käteni Valoon. Luovuin kaikesta epätoivosta, pelosta, väärästä tahdosta....ja minut tempaistiin Elävien Kirjoihin.

Ja niin sain Valon, Rakkauden ja Onnen. Uskon, Toivon, Tiedon. Luottamuksen. Elämän. Rauhan.

Rakkaat, ei teidän muuta tarvitse. Vain luottaa ja Rakastaa. Älä epäile. Älä pelkää. Luo unelmasi, ja ryhdy elämään sitä. Astu jokainen askeleesi tietäen kulkevasi sen täyttymystä kohti. Hymyile vastoinkäymisille. Kiitä niitä opetuksistaan, siunaa ne rakastavilla ajatuksilla ja jätä taaksesi. Kulje avosylin ja -sydämin. Anna anteeksi, kaikille ja itsellesi. Muista omienkin väärien tekojesi koituvan kohteilleen siunaukseksi jos he vain itse ymmärtävät oman oppinsa niistä ottaa. Sillä lopultakin olemme sittenkin kukin itse vastuussa vain itsestämme. Rakennamme itsemme jokaisella teollamme, ajatuksellamme ja sanallamme. Olemme sitä mitä itse itsestämme teemme. Kaikki on juuri sitä mitä siitä teemme. Saamme juuri sitä mitä annamme ja tilaamme. Synnytämme, kasvatamme ja ruokimme itse kaikki tunteemme ja olosuhteemme. Maalaamme omille mielikuvillemme hahmot. Pelkäämme omalle Pelollemme muodon. Rakastamme omalle Rakkaudellemme elämän ja hengen.

Luomme oman elämämme. Ole sitä mitä sydämesi halajaa. Ole Rakkaus. Ole.

Om.

Se on niin uskomattoman hienoa kun tuntee olevansa tärkeä ja tarpeellinen jollekkin. Sitä ihminen tarvitsee. Ihminen on hassu. Paljon puhutaan ihmisen itsekeskeisyydestä mut kuitenkin vasta siitä kukin saa onnen kun saa jakaa ja olla jollekin hyvä. Hih. Ja mun rakas anto mulle yllärin. Tai monta. Hih. Ihanaa olla kotona odottamassa, kehrätä hiljaa läksyjä tehden...ja sitten näkyy ikkunassa valtavat valot...ja rakkaan auto lipuu pihaan... Kun sitten huomaa olevansa tervetullut odottamaan. Hih. Ja toisen elämään ja kaikkee. Ja sit rakas oli vielä mun kipeitä sormia ajatellu ja hankkinu lohnarisalvaa. Mun Lohikäärme <3

Ja sain oman kaapin...hih....ihi...siitä se lähtee.... ;) Mut aamulla ei meinannu malttaa lähtee kouluun ku siinä vaan sohvalla oltiin ja voi mitä rakas jutteli. Ja ku auto oli ihan jäässä ja yhessä raapattiin ja voi mitä kaikkia juttuja...oioi....ja sit en meinannu malttaa ajaakaan ku oli niin kaunista ku usvaa ja jäätä ja aurinko ni piti otella valokuvia ajaessa ni piti hiljennellä =) Hihi. Taisin joku reilu puoltuntia taas myöhästyy mutku oli niin....huokaus....

Se on kato laitettava asiat tärkeysjärjestykseen. Lempeily ja hetkestä nauttiminen eka ja sitte muut hommat. Hih. Kerta vihdoin viimein on onni potkassu. Pitää osata arvostaa. Mut ny se o moro kerta alkaa kaverit kiusaan =D Meinaan tunnille mentävä. Kai se on opiskeltavaki välillä.... =D

Mut päivän vinkki: ei voi olla oma itsensä eikä ystävä muille ennenkuin on kohdannut itsensä ja on ystävä itselleen. Rakastakaa itseänne kuten toivoisitte rakastavanne muita <3

=)

Yllärinä muuten kävi Tommy Tabermann opistolla juttelemassa. Hih. Sehän on melko oiva veikko =) Setä on oivaltanu tosi paljon tästä elämästä. Ja Rakkaudesta <3 Oi oi. =) Luulin et kuhan höpäjää mut on se. Se ajattelee Sydämellä. Kantsii tsekkaa http://www.tommytabermann.net/

"Sitoutua niin syvästi
että muuttuu pohjattomaksi
Puristaa niin lujasti
että muuttuu rajattomaksi
Rakastaa niin mielettömästi
ettei mikään enää
ole vailla merkitystä"

-Tommy Tabermann-

---

Pieni laulu ihmisestä

Ihminen tarvitsee ihmistä
ollakseen ihminen ihmiselle,
ollakseen itse ihminen.
Lämpimin peitto on toisen iho,
toisen ilo on parasta ruokaa.
Emme ole tähtiä, taivaan lintuja,
olemme ihmisiä, osa pitkää haavaa.
Ihminen tarvitsee ihmistä.
Ihminen ilman ihmistä,
on vähemmän ihminen ihmisille,
vähemmän kuin ihminen voi olla.
Ihminen tarvitsee ihmistä.


-Tommy Tabermann-

---

"Tunne sääliä niitä kohtaan, jotka sammutavat tulen ja kuvittelevat olevansa rauhassa.
Tee heidät rauhattomiksi ihanuuksia enteilevällä hymyllä."

-Tommy Tabermann-

Uskomattomia hommia taas. Ihkuja juttuja. Ooh. Uhuh.

Kiviä ja kätköjä ja määdchickiä ja takkaraunioo ja intoa ja hihiii vaikka mitä. Sellanen yks ehkä vähän niinku merkki että saatettiin ottaa puheeks yks sellanen homma mikä ois meiän juttu. Tai no monta sellasta.... Tsihi =)

Kaikella on tarkotus mut tällä on joku ältsin ihkusuuri. <3

Autoni huuruiseen ikkunaan oli yhtenä aamuna piirretty sydän.

Oih.....voisiko tyttö enää syvempään huokaista, pehmeämmin kihertää ja jalkoja suloisemmin heikottaa....voimattomammin vapista...hihi...

Sisälläni asuu niin taivaallinen tunne =)

Muistakaa aina välillä pysähtyä. Ihan vaikka hetkeksi. Kohdatkaa rakkaanne ja läheisenne aidosti ja oikeasti. Vaikka vain ohikiitävän tuokion ajan. Kesken arjen kiireiden, pysähtykää, unohtakaa ympäröivä maailma, uppoutukaa toistenne silmiin, tutkikaa tarkoin mitä niissä näette, kysykää ja kuunnelkaa oikeasti miltä toisesta juuri sillä hetkellä tuntuu. Unohtakaa hetkeksi itsenne. Olkaa toisianne varten. Yhdessä. Hetkessä.

Vai onko todella oikeasti jokaisen päivänne jokainen hetki viimeistä sekuntia myöten niin aikataulutettu ettette ehdi? Kuka ne on aikatauluttanut? Miksi? Onko sinulla niin suuria huolia ettet voi kuunnella muitten ajatuksia? Onko sinulla kaikki kuitenkin aika hyvin? Huomaatko olla kiitollinen siitä mitä sinulla on?

Pysähdy ja katso itseäsi peilistä. Katso syvälle silmiin ja sano "Hei rakas. Mitä sulle ihan oikeesti kuuluu?" Älä unohda vastata. Halaa itseäsi. Halaa rakastasi. Halaa ventovierasta. Piirrä salaa sydämiä tuntemattoman likaiseen autoon (voi tosin aiheuttaa draamoja kodeissa), lenkkipolun hiekkaan, huuruiseen kaupan ikkunaan, kirjoita rakkausviesti luokan taululle, laula kassajonossa.

Ihan taatusti toisinaan kaupanhyllyjen välissä, pankkiautomaattijonossa, kadulla, lääkärin odotusaulassa jotain vierasta ihmistä katsoessasi tunnet jotain. Ehkä myötätuntoa, surua tai iloa puolestaan, tuntuu että haluaisit sanoa jotain. Sano se. Rohkeasti. Mitä voit menettää? Oikeasti, mitä...? Mitä voit saada? Mitä antaa?

Ota se puhelin kouraan, istu alas, ja soita sille! Kelle hyvänsä jolle pitäisi soittaa useammin. Soita.

Voi rakkaat ihmiset. Rakastakaa itseänne ja kaikkia muita. Olkaa läsnä. Läsnä itsellenne, toisillenne, vieraille ja tutuille. Olkaa. Ollaan yhdessä kaikki.

<3

Nii. Sitähän mä oon aina sanonu että rakastakaa.

Toimikaa aina niin että voitte itsellenne rehellisesti sanoa toimineenne pyyteettömän rakkauden ja korkeimman hyvän nimiin.

Uhg. Mur. Da'aah......