IRC-Galleria

Hiipparoin tänään kaupungilla. Koulullakin piipahdin mässyttelemässä herkkulounasta ja opon kopin oveen koputtelemassa: ja onneksi meninkin, en nimittäin tienny mitään kiireisistä aikatauluista, kahesta viikosta saatikka sitten intialaislapsista! :o

Ironista kyllä, kuuntelen Akonin Freedom-uutuutta, johon tietenkin tavalliseen tapaani ihastuin joo, mutta se, että tuo "freedom!"-huudahdus kuvastaa aika tarkalleen sitä, minkä alan pikku hiljaa ymmärtää: yo-kirjotukset ohi! En oo meinannu osata enää olla, kun ei oo kirjakasoja ja opuksia, joita roudata huoneesta toiseen, sohvan nurkasta keittiönpöydän ääreen ja takas. Uniinkin otin toisinaan niitä mukaan. Ajatukset vähän hömöttää, kun ei nuo jenniaivot tajuu vielä, että nyt ei tarvii olla toistamassa ja kertaamassa enää.

Oon niin onnellinen, että miulla on mahollisuus iloita tällasistä, näin pienistä jutuista. Koska oikeestihan Freedom on jostain paljon suuremmasta.

Svenska är mitt älskare idag.

Tänään hetkeks vapaalle.

...sun muut psykologian muistiinpanot, teoriat ja käsitteet! Oon ihan varma, että ootte ikuisesti sydämessäni ja mielessäni vielä joka kerta, kun naapurin pennut huutaa ja analysoin niitten varhaislapsuuden kiintymyssuhteiden laatua tai joku käyttää ulkoista attribuutiota ja coping-keinoja, jottei psyykkinen vakaus järkkyisi. Kaikella rakkaudella, miulla ois psyykkinen vakaus varmaan järkkyny, jos oisin lukenu tuota miun sydämenvalittua ainetta vielä yhenkin päivän enemmän!

Voisko miun elimistö päättää, oonko mie kipee nyt sit vai en? Joka toinen päivä joku flunssa- tai mahaoire, joka toinen päivä ei. Mut sillä perusteella olisin siis sopivasti just huomenna, keskiviikkona ja perjantaina terve, mikä olis kaikista tärkeintä kuitenkin.. ;D Mieluisinta ois kuitenkin, että se elimistö päättäs, etten olis kipee ollenkaan.

Ehkä näin on parempi.

Täydellinen mama-tytär-day, vaikka ei kaupungille päästy sittenkää lähtemään. Mutta tehtiinpä kotipizzaa kaiken maailman mausteilla. Ja pelkän pizzamausteen takia "uhrauduin" jopa abc:llä asti käymään. Mutta oli kyllä oikeesti ihana aurinkosää lenkkeillä, eipä sillä.

Ihan kauheeta, mutta mie opiskelen psykologiaa lenkkeillessäkin! Joku hullu keksi mp3-kertausaudiot. Joku hullu löysin ne. Joku hullu latas ne.

Nyt lähti kirje maailmalle! Juttua riitti useammalle sivulle; paljon tekstiä, hirveästi juttua. Innostuin viime viikon lopulla kiertelemään kauppoja ja haalimaan kaikkea pientä ja suloista ihmisille, joita muistan aivan liian harvoin verrattuna siihen, kuinka ihania ovat, vaikka eivät ihan lähietäisyydellä asukaan. Muutama yllätys lähti myös välikäsi-Inkan kautta matkaan, saa nähdä tavoittaako ne kohteensa.. Aloin jopa haaveilla itsekin matkalaukun pakkaamisesta, mutta se on semmoista ajatteluleikkiä se vain. :)