IRC-Galleria

minä.olen.hulluuhähähä

tmän päivän mysteeri. en osu sormillani kirjaimiin, jotka vaativat kosketukseni.
ehkä häpeän euforan tuottmia sanoja jo illalla, katson kuinka jokin sisäinen
kummitus oli minussakun hykertelin tunteelleni ja huudahtelin kuin jokin
kummituslintu minä tunnen kaiken omituisesti, seinä ja vastapäinen seinä
tukenani kiertelin puolituhjassa muuttolintujen asunnossa ja huudahtelin ja
huvituin.olin siis huvittunut, vailla päämäärää.keho mukana minussa, jalat raskaan
kuin olisi kovasti kuumeinen, mutta ei, tämä kaikki jotain jolle ei oo sanoja,
kuin nämä joita en ehkä hetken kuluttua muista.boy'sdont cry kertoo elämäänsä
tuossa viereisellä näytöllä ja ei, en ole edes juopunut.se oli eilen
lintu

talviauringon valo paistoi suoraan sinne sisään ja minä seurasin sitä varovasti ylittäen eteiseen
muodostuneen järven.

menetin muuttolinnut taivaalle

maaseutu turvasi taiteeni, mutta kaupunki repi sen rikki.
olen hukassa!

pääskyset ovat poissa ja luonto on hiljentynyt kunnioittamaan syksyn saapumistaan
puutarhaansa. rastas sirahtaa marjapuskan alta ja yksinäinen haukka kaarteli
auringon alla.
odotus, muutos, vaiennut tuuli. tänään se vaikutti minuun erityisen vahvasti.

häpeä, ainoa sisareni. sinä luotettava verisukulaiseni pidät minua kädestäni kiinni ja
hymyilet aina niin kannustavasti. kuinka sinun viattomia silmiäsi vihaakaan!
vihaan, sillä en voi vastustaa niitä.
kuinka monen kauniin illuusion tulenkaan vielä rikkomaan ja kansa itkee. itkee.