Rakkautta ja loitsuja
Kirjoittaja: DobbieS
Rating: R
Pairing: Hermione/Harry, Hermione/Draco, Harry/Ginny
Genre: Angst/Romance/kenties jotain muutakin
Disclaimer:Tämä tarina perustuu hahmoihin ja tilanteisiin, jotka on luonut ja omistaa JK Rowling kustantajineen, joihin kuuluvat ainakin Bloomsbury Books, Scholastic Books, Raincoast Books, Warner Bros sekä Suomessa Tammi. Tämän tarinan avulla ei ansaita rahaa, eikä tarkoitus ole rikkoa kenenkään tekijänoikeuksia.
Beta: Juulia
Summary: Harryllä ja Hermionella menee hyvin, vai meneekö sittenkään? Hermy nimittäin tuntee itsensä suhteesta huolimatta onnettomaksi. Erään hyvin railakkaan riidan jälkeen, järvellä kävellessään Hermy huomaa jotain uutta itsessään...
Warnings: Kiroilua, pervoilua ja liikaa angstailua
A/N: No niin siis, tämä nyt on tälläinen omituinen ficci. Kirjoitus on vielä pahasti kesken, mutta sen verran voin sanoa, että tästä tulee pitkä eli jatko-osia riittää. Koettakaahan siis kestää tätä. Ja sit toivoisin saavani kommentteja teiltä, niin paljon kuin on mahdollista. Ai niin joo, tämä on muuten myöskin mun eka ficci.
Luku 1. Riita
Aurinko nousi hitaasti luoden nukkuvan Hermionen kasvoille kultaisia säteitään. Tytön silmät aukesivat hitaasti ja unisesti.
"Ei helvetti! Päätä särkee aivan vietävästi. Olisi pitänyt jättää se juhliminen vähemmälle. Mutta eihän Harry ikinä haluaisi lopettaa huipaus-voittojensa juhlimista liian aikaisin", Hermione mutisi, "ja jos jätän hänet juhlimaan yksin saan pelätä, että joku toinen tyttö nappaa hänet."
Heillä oli ollut viime aikoina pieniä kinoja mennen tullen. Hermionea oli alkanut ärsyttämään lievästi Harryn hirveä juhliminen ja Harryä vastaavasti Hermionen ainainen nipotus. Tyttö oli jo alkanut miettiä miksi he ylipäätään olivat yhdessä. Siitä oli pitkä aika kun he viimeksi olivat harrastaneet seksiä tai edes olleet kaksin jossain viettämässä iltaan.
Hermione jatkoi vielä hetken itsekseen jupisemista, hieroen samalla unisesti silmiään. Vaikka oli vielä aikaista hän kuitenkin nousi ylös ja pukeutui. Hän laittoi hiuksensa korkealle poninhännälle ja lähti kohti Suurta Salia. Oleskeluhuoneessa hänen matkansa kuitenkin pysähtyi kuin seinään.
"Harry, mitä hemmettiä sinä oikein teet?"hän karjui niin lujaa kuin pystyi, säikyttäen Harryn pahan päiväisesti. Poika oli juuri suutelemassa varsin kiihkeästi Ginny Weasleytä, molemmat näyttivät olevan pitkän juhlimisen jäljiltä aivan umpi humalassa vieläkin. "Kuinka sinä saatoit? Minä luulin, että me olimme vielä yhdessä!"
"Ööh, tuota noin. Kuule Hermione, ei tämä merkitse mitään", Harry mutisi puoliääneen, tietäen ettei siitä olisi mitään hyötyä vaikka hän kuinka yrittäisi vakuutella Hermionea.
Ginny hoiperteli hiljaa tiehensä jättäen Hermionen ja Harryn riitelemään keskenään. Hermione tätä asiaa ei huomannut ollenkaan, sillä hän oli niin keskittynyt huutamaan Harrylle tästä syrjähypystä, että Ginny oli melkeinpä vain sivuseikka. Hermione purki kaiken viime aikoina tapahtuneen suoraan Harryyn, joka oli nyt iskenyt viimeisen piikin heidän suhteeseen.
Hermione lopetti huutamisensa yhtä nopeasti kuin oli sen aloittanutkin ja juoksi pois järkyttyneenä omasta mesoamisestaan. Harry jäi oleskeluhuoneeseen täysin hölmistyneenä ihmettelemään, mitä oli oikein tapahtunut. Hän oli vieläkin hieman humalassa, eikä hänen aivonsa käsittäneet Hermionen purkausta.
Tyttö juoksi koko matkan Rohkelikkojen tornista ulko-ovelle nyyhkyttäen samalla koko ajan. Vasta ovella hän pysähtyi hengähtämään. Hän nyyhkytti hiljaa elämän kurjuutta. Miksi, miksi minulle käy aina näin? Hän toisteli yhä uudestaan ja uudestaan kävellessään hiljaa järvelle. Välittämättä kylmästi puhaltavasta tuulesta ja siitä ettei hänellä ollut lainkaan takkia, hän istahti järven rantaan ja alkoi tuijottaa veden tummaa lainehtivaa pintaa.
Samaan aikaan joku muukin käveli kohti rantaa. Tämä joku näytti myös olevan perin vihainen jostain asiasta. Asia koski pojan isää, joka oli juuri ilmoittanut pojallensa, ettei aio enää koulun loppumisen jälkeen kustantaa pojalleen ylellistä elämää, ellei tämä löydä itselleen sopivaa vaimoa ennen koulun päättymistä. Poika itse ei pitänyt ajatuksesta mennä näin aikaisessa vaiheessa naimisiin, sillä hän oli sitä mieltä, että ensin oli seurusteltava vähintään kaksi vuotta. Ja muutenkaan häntä ei kiinnostanut pyöriä jatkuvasti jonkun tytön seurassa, joka vain kikatteli tai esitti huomautuksia muiden pukeutumisesta.
Silloin poika huomasi maassa istuvan Hermionen. Draco ei ollut koskaan nähnyt Hermionea sellaisessa tilassa saatika ilman tämän poikaystävää Harryä. Draco alkoi miettimään olivatkohan he eronneet, vai mitä oli tapahtunut. Hetken mielijohteesta hän lähti kävelemään kohti tyttöä. Vasta tultuaan lähemmäs tyttöä hän tajusi hellä-mielisyytensä olevan aikamoista hallaa hänen kovalle imagolleen ja otti kasvoilleen kovemman ilmeen.