nyt oon etäinen ja siks kai arastan,
ehkä pelkään pahinta tai mä vaadin parasta.
mut siin samassa tullu vastaan rajani,
oon sanonu pahasti niin monta kertaa.
tää on niin vaikeet ku mikään ei tunnu miltään,
en haluu olla tiellä enkä viedä mitään keltään.
sun vieres on helpompi hengittää,
en tiedä mitä tekisin jos oltas erillään.
kai tästä selvitään, ainakin luulen
niin kun vuosi sitten sä paransit mun ruhjeeni.
sä rauhotit mut sä sait mut elämään,
mä haluun olla lähellä kun en kestä olla etäällä.