IRC-Galleria

Luulin olevani selvillä vesillä hammaslääkäripelon suhteen, mutta kyllä se sydän vaan hakkas taas siinä lavetilla maatessa tuhatta ja sataa. Tosin tajusin, että en pelkää sitä lääkäriä, vaan mahdollista kipua ja kolinaa, joka syntyy, kun hampaita korjataan. Onneks tällä kertaa oli kyseessä vain tarkastus eli hampaita vähän tökittiin ja katseltiin. Sain uuden ajan ja hammaslääkäri kysyi haluanko yhden viisaudenhampaan revittävän irti vai paikattavan, koska siellä on reikä. Annoin luvan poiskiskomiseen jos juuret on suorat. En meinaan aio maata monttu avoinna, kun vänkyrää hammasta revitään ulos suusta. Hell no. Jos tunnen kipua, niin silloin haluan purra hampaita yhteen ja puristaa huulet viivaks. Niin se vaan on.

On kyllä aika jänishousumainen olotila tällä hetkellä. En osaa sanoa oonko pelkuri vaiko hyvän itsesuojeluvaiston omaava ihminen. Tuntuu, että meni niskatkin jumiin, kun jännitin eikä se huono penkki edesauttanut asiaa. Se tuoli on suunniteltu selvästi pidemmälle ihmiselle kuin 157 senttisille kääkille. (Pitääpä muuten joskus mitata ittesä aamulla ja illalla, että näkee miten paljon ruoto menee päivän aikana kasaan ja ottaa siitä keskiarvo. Siinä on sitten se pituus, jonka ilmoitan jos se tarttee ilmoittaa.)

Jospa loppuviikosta kävis Juhlamaailmassa ostamassa ilmapalloja. Ehkä huomenna? Jos ostan lapsille samalla palloja, kun ne niistä niin tykkää. Kissakaan ei pelkää niitä, yleensä yrittää lätkiä niitä tassuillaan. Pitää vaan kysyä kuskilta, että passaako poiketa Koskeloon huomenna.

Kohta Netflix päälle ja SoA pyörimään, niin unohtuu oma elämä hetkeks ja voi syventyä rikollisten maailmaan.