IRC-Galleria

Tänään tapahtui sellaista, jota ei ihan joka päivä pääse tapahtumaan. Ohjasin nimittäin kahvakuulailua eräässä tapahtumassa Helsingin puolella. Olin tietty valinnut tiukat farkut jalkaani, koska luulin meneväni myymään soppaa nälkäisille, mutta sen sijaan pääsinkin hikoilemaan kuula punaisena kahvakuulan varteen. Ei tuossa muuten mitään ongelmaa, mutta tänään oli myös mun eka kerta kahvakuulan kanssa eli en oikein osannut opettaa mitään. Näytin samoja liikkeitä, mitä mun ohjaajani opetti ens alkuun innokkaille. Hyvin tuntu porukka ymmärtävän ja osa tajusi jopa kokeilla omia juttujaan kahvakuulalla. Lopulta mää olin niin puhkipoikkiloppu, että tein ilmakuulaa, koska en vaan jaksanut enää parin tunnin ketkutuksen jälkeen nostaa sitä kevyintäkään välinettä.

Huomenna vissiin olis luvassa ruuanlaittoa ja perjantaina meen vierailevaks korvaks AA-kerhoon naapuritaloon. Haluaisin myös käydä yhdessä avoimessa ryhmässä, jossa kokoontuu ääniä kuulevia ihmisiä. Mää en kaiketi (?) kuule kuin oman ääneni pääni sisällä, joten olis jännä kuulla heidän kokemuksia, joilla näitä ylimääräisiä ääniä huhuilee pääkopan sisällä. Katotaan menenkö sinne koskaan, koska voi olla, että osallistujat ei halua hiljaisen mielen omaavaa vierailijaa osaksi keskusteluaan. (Kunnioitan jokaisen yksityisyyttä tuolla enkä siis tuppaa itteeni joka paikkaan lähihoitajaopiskelijana.)

Lähetin äsken näyttöviikon suunnitelman opettajalle. Bumerangia takaisin odotellessa alan kokkaamaan gourmet-ateriaa jauhelihasta.