Olit täällä. kävit minun huoneessa ja puhuit minulle. sinä tulit sittenkin. ihann niin kuin unelmis....
sinä tulit yksin. ja me puhuttiin kaikesta. kaikesta hauskasta, ironista vitsailua, sitä se on aina.
olet vain tavannut minut 2 kertaa nyt, jälkeen näiden vuosien. ennen sitä ollaan puhuttu kännyssä pitkiä puheluita 3-4 kertaa. kun kuulit ääneni tiesit heti kuka olin ja halusit tavata minut. sanoit '-sydämeni voi vain vallata laittamalla lasagnea... * hehe
ehkä tunteesi yliarvostavat tätä olentoa... en olekaan pehmeä tai helvetin korea. vaan tämmönen saatanan rukoiliasirkka. en ole sellainen kun naisen pitää olla.
minullakin oli pelkoni etten voisi rakastua sinuun jos olisit muuttunut todella ..... Olithan sä muuttunut mutta mies. sama yhtä söpö sydämiä kaatava mies.
en voi sille mitäään... sisälläni huutaa kun ajattelen
voi kaatana miksi sinun piti kamplata tämä rakkauden idiootti?
en ymmärtänyt että merkitset mulle niin paljon. tykkään susta liikaa. aina joku tykkää toisesta liikaa... aina toisen pitää kävellä yli tulen ja lasinsirpaleiden.....
mayby thats me? my life right now... kai tuo on miltä musta nyt tuntuu... tuo kuva... nää ajatukset päässäni kuiskaa vaan kaikkee pahaa sanaa....