Hiippailen nurkilla salaa, kun helvetistä taas kotiin palaan, jos helvetissä ois aina helvetin hienoa, luulen että helvetti. Helvetti olisi hieno paikka. Huhhuh. Nyt kun olen onnistunut tuhoamaan täysin kaikki motoriset kykyni ja ajattelutaitoni olen taitellut enkä ole paljoa viime aikoina ajatellut, elämää suljetuin silmin katsellut, heikoilla jäillä astellut, uponnut aina hymyssä suin, kun taas jälleen hyisessä vedessä uin, kirouksen itselleni päälleni puin ja mitä vittua. hmm... Löysin eilen palan kadotettua unelmaa, söin sen ja kadotin samantien. Jotkut asiat ovat niin kaunista ja katoavaista. Kuten ensimmäinen muistamani synttärikakku, nyt on vain tukassa takku varpaat kippuralla, pää solmulla. Voi voi. Hienoa elämä tänään mulla hukatulla. Joskus on hyvä vain olla ja puhua sekavia. Eikös? mutta auta armias kun pakenet harmias... Voit juosta ympäri suomea, kunnes huomaat juoksevasi ympyrää takapihalla, harmisi kiipeilevät hihalla ryömivät korvasta sisään toisesta ulos, harmillinen lopputulos, harmillinen oravanpyörä pyörii pyörimistään... mutta pää asia on että naurattaa, se auttaa, kun etsit kadonnutta lauttaa. Mitä ihmeen lauttaa? Ehkä pelastuslauttaa, pelastusta? keskeltä tätä upottavaa turhuuden merta jossa kaikkea on liikaa ja ihminen epätoivoisena hukkuu asioiden paljouteen ja valinnan vaikeus syntyy kun on liikaa tajontaa ja päätöksen teko kyky katoaa, ja mereen hippi vajoaa ja maailma ympärillä hajoaa ja pää nyt varmaan lahoaa? Tai luulen että se on jo lahonnut. kaikki kotoa on nyt karannut. Lopullisesti. If whiskey dont kill me i dont know what will... What a fuckkk....sdsdasdd :DDDDD