Kaamea luomisen himo.. Silti nukkumatti hattiwatti osoittaa minua kokoajan sädepistoolillaan. Ellen kohta nosta käsiäni ja mene nukkumaan se taitaa säteilyttää mut ikiuneen. Voimaton ilta. laiska vötkylä kötkylä... Raskasta kuin kävelisi metallisilla jalanpohjilla pitkin magneettikenttää.
Tarvitsen vain muutaman askeleen... Kun pääni pamahtaa vasten höyhentyynyä ja sulka pöllähtää ilmaan ponnistan ja tarraudun sulkaan kiinni ja liitelen sen kanssa ulkoavaruuteen syömään kissapihviä. Sitten olo on kevyt kuin korilla kevyt oloa. Onko gorillalla kevyttä oloa? vai onko puissa raskasta riippua, päivästä toiseen kiikkua.. Mutta kuitenkin... Kun saavutan tämän taivaallisen nirvanan, tunnetaan myös nimellä uni.. Luulen että olo on kuin meditois kuunpinnalla. Välillä leijuisi kymmenen metriä ilmassa. En ymmärrä miksi ihmisen pitäisi yrittää leijua maan pinnalla. Vitun turhaa. Mikseivät he ompele suurta leijaa ja lennättä itseään kauas kauas... Vaikka marsin tuolle puolen.. Jonnekkin leijumaan muiden leijapäiden sekaan... Ehkä se leija pitäisi ommella päähän niin se olisi mahdollista.
Saisikohan mistään tilattua ihosiirtoa pääkopalle ja ompeluttaa siihen leijaa.. Lepattava päänahka.
Aika nahkeeta. Jutut on aika sakeita... heikko mielentila. luulen että hyppäisin kuudennesta kerroksesta jos... Mitä jos?? Josselijollaijallajjaa.. Voi voi.. yksinäistä.. yksi näistä yksinänsä istuskelee ja maailmaa ihmettelee.. Vaikka ympärillä pyörisi miljoona ihmistä, niin silti syvällä. syvällä sisällä. Olo on niin helvetin kylmä ja pimeä. kuin harhailisi siellä jossain helvetin kylmän marsin pinnalla huhuillen apua tietäen että elämää on edessä tuhansia vuosia. Mutta ehkä pimeydessä näkyy kipinä.. Pitää vain varmistaa että kädessä ei ole dynamiittiä tai jtn muuta räjähtävää. Niin se kipinä. Kipinä joka sytyttää juhlat sydämmeen. Ei mitään räkäbileitä joissa porukka heiluu nenät valkosena ja osa oksentelee ja puolet juoksee alasti pitkin kyliä. Vaan ihan sivistyneet. Vaikka illalliset. Illalliset joissa ei pidä tietää miten veistä ja haarukkaa käytetään vaan saa elää villinä ja vapaana ja tehdä kuin itse parhaaksi näkee.. Ei mitään kylmiä sivistyssääntöjä jotka turruttaa viimeisenkin ilon tunteen ja saa minut voimaan pahoin. ihmismäiset. Mutta ei kuitenkaan eläimelliset. Eläimelliset illat ovat ohitse.. Primitiivisiä viikonloppuja joissa alkukantaiset vaistot herää henkiin ovat ovat... Perinteisiä Suomalaisia saunailtoja.
nyt saa
loppua tämä ihme mietiskely asioiden turhien jotka käyvät mieleni tuhrien, uneni tahrien kammottavaksi painajaiseksi, jossa olen muuttumassa karvaiseksi ja yritän leikata juustoa partaveitsellä samalla huomaten juuston kasvaessa pitkin vartaloani jonka olen kynsinyt tällä pienen pienellä veitsellä ihottomaksi ja huomaan juoksevani luurankona pitkin hautuumaata katsoen onko tyhjiä arkkuja joissa on tilaa.. Mutta kukaan haudanryöstäjä ei ole nyysinyt luita joten kiipeän pitkin puita kunnes suuri korppi lentää minua kohti ja nostaa minut olkapäistä ilmaan kuljettaen minut varjojen maahan. ÄÄÄÄÄÄÄ
Nyt.
Adios amigos..