IRC-Galleria

I met a girl and we ran away
I swore I'd make her happy every day
And how I made her cry
Two faces have I

Sometimes mister I feel sunny and wild
Lord I love to see my baby smile
Then dark clouds come rolling by
Two faces have I

One that laughs one that cries
One says hello one says goodbye
One does things I don't understand
Makes me feel like half a man

At night I get down on my knees and pray
Our love will make that other man go away
But he'll never say goodbye
Two faces have I

Last night as I kissed you 'neath the willow tree
He swore he'd take your love away from me
He said our life was just a lie
And two faces have I
Well go ahead and let him try

Jep, jep, aika tiimalasis valuu
Kello tikittää, saisko ajatukset haltuun
Tuntuu välil, et seinät niskaan kaatuu
Avaan lestin ja odottelen aamuu



Melankolinen tausta, sillä ymmärrät yskän
Sil oo mulle mitää vitun merkitystä
Huudan raivoo täyteen salin, mul on tuhat fanii
Eihän kukaan kuuntelis runopoika hinttarii
Tuhannet vanhukset, sänkyyn sidottuina
Yksin makaa vaipoissa, lääkehuuruissa
Odottaa kybä vuotta, venaa et ne delaa
En rupee levymyynnin kustannuksel siit kertomaan
Kliseet riviin, fiiteiksi soi nimii
Nyt on sit ehkä nimittäjät onnellisii
Ihmisarvot kasvaa vaan, siks et mä räppään
Hyvän päivän tutut heittää stobei eteen pyytämättä
Iso räppi starba joutuu tekee uhrauksia
Nimettömät lähettelee tappouhkauksia
Hyvä muuttuu pahaks, ei jaksa kantaa kaunaa
Kello tikittää, anna itäjätkän laulaa

Mut on tallottu maahan, rikottu liian monta kertaa
Katseessani tyhjää, en voi periksi antaa
Mut on tallottu maahan, rikottu liian monta kertaa
Katseessani tyhjää, en voi periksi antaa

Mä pysyn nöyränä, mut mä tiedän et mä skriivaan
Siihen asti et sydänkäyrä näyttää suoraa viivaa
Sori, sanoiks mä jotain väärää
Halusin olla rauhassa, ei oo kusi noussu päähän
Älä käsitä väärin, kirjoitan sydämmestä
Kotosin Mellunmäestä, en voi tehdä mitään sun edestä
Tää paska on yhtä tyhjää vitun jeesustelua
Missä on ne sankarit, lehdistä ja kirjoista
Missä pelastajat, joista saarnataan kirkoissa
Missä sankarit, jotka skabaa oikeuden puolesta
Ei Che Guevara taida herätä kuolleista

Mut on tallottu maahan, rikottu liian monta kertaa
Katseessani tyhjää, en voi periksi antaa
Mut on tallottu maahan, rikottu liian monta kertaa
Katseessani tyhjää, en voi periksi antaa
Mut on tallottu maahan, rikottu liian monta kertaa
Katseessani tyhjää, en voi periksi antaa
Mut on tallottu maahan, rikottu liian monta kertaa
Katseessani tyhjää, en voi periksi antaa

Kurkku sanoo voi voi.. Ja tomaatti oi oi. Kurkkuun sattuuu au au au. Tuntuu kuin se ois hiekkaa täynnä kuin ois aavikolla hiekkamyrskyissä viikkoja horjunut.. Nyt hakee lekurilta saikku lappu. Ja huomena taas elämä alkaa? Tämä päivä viel draculana arkussa haavoja parannelles.

Ai niin ja.
Mitä vanhemmiksi vartutaan sitä tyhmemmiksi muututaan.

Katson kuinka sade lyö ikkunaan ja pimeys maisemaan kietoutuu, tuntuu kuin vuosia satoja olisin istunut odottaen että maisema vaihtuu, pimeys haihtuu, aurinko palaa, palaa mukanaan puhaltaen uusia tuulia, palaa voimakkaammin kuin koskaan, olen kyllästynyt astumaan ulos tuohon loskaan. Kevät mulle huutaa, mutta silti aukaise ei suutaan, kauniita muistoja leijuu ilmassa, ei mitään kaunista vaan hetkessä tässä. Yksin katsoessa sammuvaa kynttilää pimentyvässä helvetissä..
Olen etsinyt koko universumin turhaan. Puristan kädessäni jäätä, tunnen kuinka se sulaa. Sade lakkaa, pimeys hiljentyy.. Askeleet painautuvat ensilumeen. Lumi hiljaa leijailee. Kävelet mua vastaan kun taivaan silmät syttyvät. Etsin kaikkialta ja nyt löysin kaiken noista silmistä. Viimein katulampun loisteen alta

Se ois parin päivän vapaat.. Vois keksiä muuta tekemistä nyt kun kirjotella.. Mitähän sitä tekisi minne sitä menisi... Vois melkee lähtee johki ja kierrellä vaa outoja utopistisiä ennen näkemättömiä paikkoja ja seikkailla omasta tahdosta eksyneenä siellä sun täällä. Eksytään!

Viinaa huumeita ja villejä.... Villejä. Paljon paljon villejä. Istuvia juoksevia seisovia. heiluvia notkuvia, ovia, aukenevia samantien sulkeutuvia, ulospääsy mahdoton, elämä selkärangaton, sekoittui kemia kun Freud vauhdin äkkäsi, itseään ruiskulla tökkäsi, heilahti käsi, kunnes loppui heilumasta, amputoitii käsivarresta, löytyi mies seuraavana päivänä orresta, köydestänsä roikkumasta, voi maan pienosta lasta, valkoisena vaahto suussa, amfetamiini ainut vitamiini, lapsi koekaniini, vuosien päästä itkee rukoilee, jos jonkun toisen polun löytänyt olisi, liian hyvin kama kolisi, oikeana ystävänä kulki miliisi, oli mukana joka jutussa, sulki oven ja oven aukaisi, ainut jolta löytyi avain kaikkeen, kului vuodet vauhdilla, joskus myös hitaasti, kun vierotus raasti, seuraava annosta odotettiin hartaasti, ei tajuttu kuinka elämä vetää koko ajan päin metsiä, sieltä on jo hyvä hautapaikkaa valkata ja etsiä, kukaan tuskin haudalles kuollessas vaivautuu, entiset tutut ympärille nopsaa multaan kaivautuu, ainoastaan märänneet suonet saa arkku kantaa, sielu mennyttä se pois piti antaa, elämä hyvin rokkasi, kunnes madot ruumiin kokkasi, veti poskiinsa paloina pieninä kaikkina siihen imeytyneinä lieminä, ei. ei en en.. En tunnista itseäni kuvasta, vaikka tiedät hyvin mitä on luvassa. jos jatkat uintiasi ojassa, alkaa zombin elkeitä esiintyä jo pojassa. Pysy poissa. Poissa. Erossa. Erossa. siitä. Mikä ihmiset saa kuolemaan ennen kuolemaa

Aavikolta tuulee, lyöden saluunan ovet kii,
on nurkassa piano sen äärellä aaveet tanssivat balettii.
on seinään naulittu ässä, naula on läpi sydämen,
ja minä seison tässä kun aaveet tarttuvat käsiini kuiskien.
Ne vievät mut baaritiskille tarjoten iloliemiään,
juovun ja pyydän pianistia soittamaan sävelmän,
jossa on tuuli ja vesi, niitty ja omenapuu, aavikon laidalta tuulee
on kaunista se mitä muistoissain tapahtuu.

kirjoitan, seiniin autiotalojen, kirjoitan kuinka sinua tarvitsen,
kirjoitan rappukäytäviin yksinäisten.
kirjoitan, kirjoitan, kirjoitan.

sammun jaa uneksin intiaanista joka mua opettaa,
että ihmisillä on siivet ja rakastavaisilla luvattu maa,
tuo vanhaa intiaaninainen rukoilee unessa puolestani,
se sirottaa liekkeihin tuhkaa ja minä näen sinun kasvosi edessäni.
herään siihen kun saluunastani juoksee joku pois,
se ei ole aave joka mieltäni kiusata vois.
minä tiedän että olit täällä jossakin,
ei ole niittyä eikä vettä joka omenapuutamme kaastelisi kauemmin.

kirjoitan, seiniin autiotalojen, kirjoitan kuinka sinua tarvitsen,
kirjoitan rappukäytäviin yksinäisten.
kirjoitan, kirjoitan, kirjoitan.

nyt kirjoitan, seiniin autiotalojen, kirjoitan kuinka sinua tarvitsen,
kirjoitan rappukäytäviin yksinäisten.
kirjoitan, kirjoitan, kirjoitan.

kirjoitan, kirjoitan, kirjoitan KIRJOITAAAAAAAAA AAA AAA AA AA N

Jos sä tahdot niin, olen sulle joku aivan muu.
Jos sä tahdot niin, olen virhe, joita tapahtuu.
Jos sä tahdot niin, tulen jouluksi kotiin.
Jos sä tahdot niin, en enää lähde uusiin sotiin.
Jos sä tahdot niin, jään vahtikoiraksi ovelles
Tai painan pääni sun povelles.

Jos sä tahdot niin, et enää koskaan ole levoton.
Jos sä tahdot niin, kaikki minun myöskin sinun on.
Jos sä tahdot niin, otan sinun uskontosi.
Jos sä tahdot niin, on mulle valheesikin tosi.
Jos sä tahdot niin, muutan kirjoille Andorraan,
Jos vielä siellä sut nähdä saan.

Sillä ilman sinua hukun öihin sekaviin
Ja ilman sinua, no niin...
Ilman sinua olen puolitiessä helvettiin...

Jos sä tahdot niin, nimeäsi enää toista en.
Mut vaikka tahdot niin, kuvaas mielestäni poista en.
Jos sä tahdot niin, tulen kallioiden läpi.
Jos sä tahdot niin, what ever makes you happy.
Jos sä tahdot niin, tuon sulle Tiibetin vuoteeseen
Tai siirrän pohjoisen luoteeseen
Ja aina uudelleen ja uudelleen
Sun muistan joskus mua suudelleen.

Mutta ilman rakkautta hukun öihin sekaviin
Ja ilman rakkautta, no niin...
Ilman rakkautta olemme puolitiessä helvettiin...

Jos sä tahdot niin....


Lyrisc Hector

http://www.youtube.com/watch?v=vzxxBpMH1-Y&feature=channel