V pääsi kera Riikan + Kemppaisen ja K:n kanssa Satun kodille päin.
Olivat päästäneet menemään isoa kovaa pellolla ja V niin tohkeissaan, että perä oli vähän lentänyt.
Oli ollut äärimmäisen tyytyväinen hevonen takaisin tallilla.
Riikka oli huolissaan kun oli unohtanut sen vammajalan, mutta mä sanoin, että ei se kerta tapa vaan teki vaan päälle hyvää. Näkeehän sit, jos nyt tuosta tosi kipeetä ottaa. Turha sitä on pumpuliinkaan pakata vain varmuuden vuoks. Kyllä sitten klinikalla kertovat mitä ja mitä ei voi tehdä. Siihen asti; businessa as usual.