IRC-Galleria

Muutto takana. Alkuhankaluuksia ja - hässäkkäähän siitä tietysti jonkin verran tuli. Veikko parka sai paniikkikohtauksen kun karsinoiden välillä on umpiseinät. Oli ihan varma, että nyt hänet vietiin Penan Lihaan.
Pikkuhiljaa on arki lähtenyt rullaamaan ja pesuboxikaan ei enää pelota niin kovasti.
Heinää saa paljon ja hoito on säntillistä. Ja ihanaa, kun on niin siistit ja hoidetut paikat.
Sunnuntaina käytiin pikkanen kävelylenkki ihan lähiympäristössä, ehkä n. 40 min.
Eilen mentiinkin sitten vähän pidemmälle lenksulle kera Mari ja Dank. Olipa ihanaa kun hyväpohjainen hiekkatie, metsää ja ympärilä ihana rauha.
Veikolla oli vitonen silmässä koko ajan ja Dank (joka on reipas ruskoruuna) jäi heti kättelyssä 20 metriä. Veksi ei pelännyt eikä kyttäillyt mitään. Korvat tötteröllä ja silmät kirkkaina suoraan tulta päin. Ripa oli käyny kenkäämässä rokkerit alle eli hokit pois, joten metsään ei paljon menty.
1,5 h lenkissä meni. Ja kyllä oli tyytyväinen heppa tallissa. Toivottavasti vain aika jyrkät alamäet ei tehneet pahaa vammajalalle.
Tänään mentiin sitten molemmat jalkapelillä tunnin lenksu. Taas oli reipas mutta fiksu poika.
Vähän oli masu hiljainen. Tänäänhän on kriittinen kolmas pvä...
Jalkaa on hoidettu mutta kipulääkkeitä en ole uskaltanut antaa. Kyllästyin miljoonaan eri pöperöön ja vaihdoin ne kaikki kertarykäyksellä Hippolaxiin. Hyvin tuntuu maittavan.
Ja hei - mitä luksusta, että ruokakuppi on aina puhdas ja pesty!

Huomenna menee Riikka M/D -parivaljakon kanssa käyskentelemään. Käyn illalla tekemässä pöperön ja hoitamassa jalan.
Pelottaa vähän, kun juurihoidossa oleva hammas on alkanut vaivata. Ja reidetkin vielä tulehtuneet. Eli mitä opimme tästä? Tuskin mitään, mutta turvakengissä ei kannata asfaltilla juosta paskoilla reisilihaksille.