Voi miten ihanaa olikaan nauttia ihanasta tallinrauhasta ilman sitä hirveää hulinaa ja älämölöä, joka arkena on. Eikä maneesissa ollut ketään, joten sinnehän oli sitten pakko mennä.
Harkattiin (just joo) kaikkea hirrveän vaikeita juttuja, kuten nopeita käynnistä raviin siirtymisiä ja laukkaympyröitä. Ne menee oikealle jo ihan ok, mutta vasemmalle vaikeaa.
Ja lopuksi hypättiin maahankaivettu ristikko pariin kertaan.
Alku-ja loppukävelyt toki radan ympäri.
Oli sisäänotettaessa alilämpöä. Täytyy taas seurata. Piti seurustella ja rapsutella piitkään.
Loka-tammikuun voisi muuten pyyhkiä kalentarista. Palataan asiaan taas kevättalven auringossa.