Oioioi miten ihanaa on ratsastaa omalla hevosellaan..
Käytiin kengittäjän oripojan kanssa reilun tunnin kävelylenksulla.
Ei ollut Veikko ainakaan nyt liimakavio vaan päinvastoin. Tuhina kävi ja piti vähän pukittaakin kun ei orin ohi päästetty ravimäessä. Onneks olivat vain sellaisia pikkuisia pukkiluksia.
Kauhea tuuli mutta hienosti käyttäytyivät molemmat pojat.
Tallissa tyytyväinen hevonen nautiskeli herkkupellavalimaa ja porkkanoita.
Oli tänään vähän äijäfiiliksellä.
Syö nyt säilöä ja alkaa saamaan pikkuhiljaa myös kauraa. Että jos jotain lihastakin joskus syntyisi, niin ei ainakaan ilman proteiinia.
Ihanarakaskultasenimunomaveikkoni.
Kyllä sen kotiin otan heti kun vain uuteen kotiin päästään. Mietitään sitten, miten edetään.