Mulla on niin ristiriitaset tunnut... en tajua... kateellinen, mut onnellinen, vihanen mut ilonen, surullinen mut hymyilen... Miks ihmiset on niin ilkeitä? Kaksnaamasia paskiaisia? Ja toisaalta sit taas niin ihania ja tärkeitä... mä taas sekotan kaikki asiat tähän, niinhän se mun elämäkin sekaisin on... Sä oot mulle kaikkein tärkeintä tässä maailmassa ja mä en vois toivoo sulle mitään parempaa, mä oon niiiin onnellinen sun puolesta, saanko/ansaitsenko ite koskaan mitään tollasta? Jos se on jostakin kiinni, ni en todellakaan, mut tunnehan on molemminpuolinen... Mä en itekään enää tajua mistään mitään, tekis mieli haistattaa vitut, mut sit taas halata ja kiittää, siis ei kaikkia, mut siis joo... onhan tää eriliasta, jotenki outoo, mut hienoo...
Hyvää isänpäivää viä ukko, mä oon ikuisesti sun tyttö <333
ja kiitos tästä päivästä ja pullasta, vaikka ne vähän palokin ;)