IRC-Galleria

Kun puhalletaan tulta
tähän sammuvaan hiileen,
se savullansa meitä tukehduttaa.
Ja jos vain muistellaan,
jäädään kiinni ikuisuuteen
eikä eletä ollenkaan.
Kaikki tämä vähänkin vain tuottaa,
rohkeempaa on luovuttaa.

Kyllä sinä muistat,
kuinka katse viiltelee.
Kyllä sinä tiedät,
miten lehdet putoilee.
Kaikki on jo nähty,
siksi pisteen yhteen.

Anna jo olla,
anna mun olla
ja unohtaa.

Kun nyt jutellaan,
voidaan hyvin katsoa silmiin.
On nähty nämä seinät ennenkin.
Mut ei saa koskettaa,
ne aamut meidät imee vain kuiviin.
Ei tästä tule näin valmiinpaa,
ehkä on jo aika irroittaa.
Kai saan nyt luovuttaa?

Kyllä sinä muistat,
kuinka katse viiltelee.
Kyllä sinä tiedät,
miten lehdet putoilee.
Kaikki on jo nähty,
siksi pisteen yhteen.

Anna jo olla,
anna mun olla
ja unohtaa.

Anna jo olla,
anna mun olla
ja unohtaa.

Kyllä minä tiedän,
kuinka kehomme kietoutuu.
Kyllä minä muistan,
kelle ihosi tuoksuu.
Jos tulevatkin vuodet
käsiimme vain rikkoutuu,
en jaksaisi olla,
anna mun olla
ja unohtaa.



Vain sille yhdelle... en unohda, haluan luoksesi... olet lähellä, mutta niin kaukana... toivon törmääväni sinuun ihan vahingossa, unelmoin... Voinko tulla taas luoksesi? Olinhan silloinkin... Olithan juuri äskenkin lähellä...