IRC-Galleria

Viimeinkin se Jussin synttärilahja tuli joskin lievästi myöhässä, mutta tulipahan kuitenkin ja se nyt on pääasia. Komia oli lahja ja isäntä oli mielissään. Voisin koittaa mokomasta ottaa kuvankin jossakin vaiheessa ja laittaa sen näkösälle.

Ne on sitten tänään Jussin 25 vee synttärit. Heh. ^^ Hiljaista on ollut kun ei oo ketään tulossa juhlimaan Jussin synyjä. Kuitenkin oon täällä siivonnu ja pyykänny ja tiskannu ja tuo kakku pitäisi vielä koristella kunhan pohja on kokonaan sulanut.

Käytiin porukalla leikkipuistossakin ja raahattiin mukana kaikki tyttöjen ulkolelut. Jätettiin pallo hiekkalaatikon viereen ja ängättiin koko pesueella kaivelemaan hiekkalaatikkoon. Siihen laatikon vierelle tuli sitten kaksi pikkupoikaa joista toinen tuli mun luokse ja kysyi "Anteeksi arvon rouva, mutta saisinko potkaista tuota palloa?" Hahahaha! Arvon rouva? No kohtelias kun poika kerran oli niin sai luvan potkia hetken aikaa tyttöjen palloa sitten.

Lopuksi poika vielä huikkasi ennen lähtöään "kiitoksia erittäin paljon!" ja juoksi pois. Olin kyllä tavattoman yllättynyt miten kohtelias niinkin pieni poika osasi olla.

Synttärisankari naureskeli vierestä kun emäntä oli imarreltu niin pienen hurmurin sanoista. ^^

Meinaan Jussin syntymäpäivä ja mun hankkimani lahja ei ole tullut vieläkään postista. Ahdistavaa. :( No voihan se tulla vielä tänään taikka huomennakin, muttei ole koskaan kiva antaa lahjoja myöhässä. :S Jees. Sai Jussi kyllä eilen jo etukäteen sen toisen osan lahjastaan. ^^ Hankein hänelle Honey Fox Collared tytön joka on ihan hänen omansa kun nuo muut elikot on enemmän tai vähemmän minun.

Jussi oli ihan onnensa kukkuloilla kun sai kuviollisen Honey Foxin. Honey Foxit on Jussin ehdoton suosikki gerbiiliväreissä. Heh. Nyt meidän perheessä onkin sitten 23 gerbiiliä. :D

Mutta se toinen lahja harmittaa jos se ei tule ajoissa. Ostin sille nimittäin Fallout 3: Collector's Editionin kun ei tunnu mistään saavan Fallout 3 Survival Editionia. :( Oisin ehdottomasti halunnut tuon Survival editionin kun siinä saa mukana Pip-boy 3000 (life size) digitaalikellon. Pahus vieköön olisi mokoma pitänyt tilata ulkomailta, että olisi sen voinut saada.

No niin. Kun ottaa vähän yhteyttä omaan lääkäriin ja sen kanssa tovin aikaa vakavasti keskusteltiin niin johan lähti homma luistamaan ja kirurgille lähti lähete. Eli ei muuta kuin leikkaukseen vaan. Luojan kiitos.

On tätä kipua kestettykin. Lääkäri kyllä meinasi, ettei sitä normaalisti leikattaisi, mutta jos oireet on näin pahat ettei enää lääkkeetkään auta niin leikkaus on ainoa vaihtoehto.

Nyt iski vain ajatus mieleeni siitä, että tekeeköhän ne sappirakon poistoleikkauksen vaiko pienennysleikkauksen? jos ne poistaa koko rakon niin mitenköhän hyvin ruuansulatus sujuu. :D No sinänsä minulle ihan sama jos kivusta pääsen eikä uutta kipua aiheudu.

Tänään sitten käytiin ultrassa ylävatsan alue tutkituttamassa ja eipäs löytynyt sappikiviä, mutta sappirakko toimii yliaktiivisesti eli se päästää ihan liikaa sappea. Normi määrä on puolisen desiä vuorokaudessa, mutta mun sappi falskaa jotain puoli litraa vuorokaudessa. :D Lisäksi sydämessä löytyi jotain poikkeavaa, mutta siihen ei puututtu kun olin sapen takia siellä lääkärissä.

Lopputulos oli se, ettei ne ilmeisesti aio leikata koko paskaa mitenkään. Ja kaikista päivittäisistä ja kivuista huolimatta tämä tarina päättynee "Ja hän eli onnellisena helvetisti kärsien lyhyen elämänsä loppuun saakka" koska tälle ei siis aiota tehdä ilmeisesti yhtään mitään. Kuulemma kotihoitoa, mutta mitä v*ttua se kotihoito sitten on? Olen kokeillut kaikki keinot. Pelkkä paljaan makaroonin syöminenkään ei vie sitä kipua pois. :D

Sitäpaitsi sappeen liittyvää ruokavaliota jouduin yläasteen aikoihin jo noudattamaan eli lähes 15 vuotta sitten eikä sekään vienyt niitä kipuja pois. :D Mikä sitten vie jos ei ruokavalio ja lääkkeet?

Pitäisi alkaa tässä leivoskelemaan täytekakun pohjaa pakastimeen. Huomenna en sitä kerkeä tekemään enkä enää voi tietää miten sitten menee sen lääkärihomman kanssa ensiviikolla niin ei välttämättä sittenkään enää pysty.

Ajattelin tehdä ihan vaatimattoman tavallisen täytekakun, ettei mitään hirveettömiä taideteoksia. :D Tosin en kyllä ole mikään ekspertti muutenkaan leipomisessa joten kakusta ei pystyisi tulemaan kirveelläkään mitään taideteosta. Joku räpellys lähinnä vaan. ^^

Nooh. Ei se makua haittaa varmaankaan ja luulisi, että synttärisankari on ihan tyytyväinen.

Hitsinpimpulat. Oli kuumetta. O_o Saa sitä ihmetellä kun paleltaa. Ei onneks nyt ihan hirveetä lukemaa kuitenkaan mutta kuumetta silti... 37,8 näytti meijän korvamittari. Himskatti. Silti on pakko lähtee hoitamaan juoksevia asioita kaupungille.

Perhana se on kumma, että mitään ei tapahdu. Olen kahdesti nyt soittanut lekurille, että ne hemputin Litalginit ei tehoa neää tuohon mun mahaani. Olen saanut jo tänään kaksi sappikohtausta ja äskeinen oli niin viehättävä, että oksentaessa tuli veretkin pihalle.

Eivät ota kuitenkaan vakavissaan. Meiltä on sen verran matkaakin tuonne Peijaksen sairaalalle, että ei ihan huvikseen kuitenkaan sinne lähdekään kun ne passittaa kuitenkin kotia odottelemaan ultraamista mikä on maanantaina.

Jooh. Kylmä hiki valuu pitkin selkää ja iho on ihan ankanlihalla. :D Hiki tosiaan irtoaa paremmin kuin saunassa konsanaan. Viimeyönä tuli uni joskus neljän jälkeen ja kahdeksan maissa ylös... oli muuten pisimmät yöunet kuitenkin lähes neljään viikkoon. VAU!

Kaiken hyvän lisäksi että on sappi paskana niin tuli vielä aamulla kaksi epilepsiakohtaustakin. -___- Vatsasta aiheutuva stressi pukkaa sitten epilepsiankin äärirajoilleen. Olen ihan poikki... en vaan jaksa enää mitään. En vaan jaksa.

Hyvä kun jaksaa hengittää... olo on sellanen, että ei jaksa edes istuallaan pysyä, mutta pakko on jaksaa kun on lapsia huolehdittavana.

Nyt odottelen mielenkiinnolla milloin sydänvika pukkaa rytmihäiriöt päälle kun elimistö on mukavasti koetuksella.

Pakko saada kahvia! Vaan ei oo kahvinkeitintä enää. Yhyy. Kuolen kahvinpuutteeseen... Pää hajoaa! :D

Sinulle.

Jos luet tätä, jos silmäsi liikkuvat juuri tällä hetkellä näiden sanojen yli, ole kiltti ja kirjoita kommentti, jossa on muisto sinusta ja minusta, vaikka emme edes puhuisi usein. Se voi olla ihan mitä tahansa haluat - hyvää tai huonoa. Kun olet tehnyt tämän, laita tämä omaan päiväkirjaasi ja ylläty (tai kauhistu) siitä, mitä ihmiset muistavatkaan sinusta