IRC-Galleria

Tykkään Saimonin ja Gaarfunkkelin musiikista. Onneks faateri osti sieltä toisesta intiaanimaasta niiden levyn - muuten en tietäis vieläkään tykkääväni tästä.

Jaksan edelleenkin katsoa Martin Clunesin ja Neil Morrisseyn törttöilyä uudestaan ja uudestaan, ja nauraakin sille. Se vaan on niin hyvä sarja. No mutta, Martin Cluneshan ei ole huonoissa projekteissa mukana. Thank god, en kuitenkaan asu herrojen kanssa edes saman katon alla. Meitti fanittaa kyl niin kympil Clunesia!

--

Saippuasarjojen opetus nro 1:
Älä koskaan herää ennen kuin olet meikannut ja silittänyt lakanasi.

Ulkomaanmatkailua, maaseutumatkailua, kaupunkimatkailua. Tuntuu kuin kaikki olisin kokenut viimeisen viikon aikana - ja olen käynyt passivoitumassa ainoastaan Ylöjärven tuntumassa. Puntarilla en ole seissyt, muttaa...ei sittenkään mitään.

Passivoitumisloman saldo:

Valkoinen unelma varsoi 9.6. tamma...tou...orivarsan! Snif, sanoi jannie, tunteellinen hölmö.

Domino on erittäin katsottava elokuva.
Oikea Domino Harvey oli enemmän ammattinsa näköinen kuin Keira Knightley.
Madagascar oli pitkästä aikaa oikeasti hieman hauskempi animaatio - vai olinko minä vain sopivassa mielentilassa?
Asema 62 jäi tauolle.

Pääsin taas kerran toteamaan liskopahasen olevan nykyään aivan liian kiireinen. (Gekolla oli afro!)

Juomajäätä ja kirsikkatomaatteja voi vetää tuhottomasti sisäänsä.

Haluan tulevaan talooni heti valmis -saunan!

Ihmiset eivät halua lähteä kutsutilaisuuksiin aveceiksi.

En tavannut yhtäkään linnainmaalaista tai kangasalaista.

Lupasin unettomalle Muhoksella miettiä ikuista rakkauttaa ja ottaa hänet mukaan Ranskaan (edellyttäen, että olen joskus miljonääri).

--

"Tulkaa Rilloon."
"Siis Koskikeskuksen Rilloon vai?"
"Mitä? Älä nyt naurata, Koskikeskukseen grillaamaan?"
"Ai grillaamaan."

Jehna, nyt kuulin Lilianin varsoneen terveen tammavarsan 24.5. oriista El Larry. Se vaan, että sen odotettiin varsovan oriista Skousboe Morning Rock. Kasvattaja haluaa pitää tämän varsan, joten Suomi saa odottaa tamman saapumista todennäköisesti ensi tammikuuhun asti.

Oriit: http://www.connemara-kraemer.de/english_version/start_m_framedef_english.htm

Ei ole todellista!

Positive thinking. Saanpahan ainakin tutustua tammaan rauhassa, kun ei ole varsaa riekkumassa mukana. Kamoon, sillon on keskitalvi ja kylmä - ja siihen on puoli vuotta aikaa. ARGH!

--

"I just didn't knew how to tell you what was happening here."

Minä olen tyttö, joka potkaistiin pois kotoaan, koska tunnustin äidilleni olevani lesbo.

Minä olen prostituoitu, joka työskentelee kaduilla, koska kukaan ei ota töihin transseksuaalista naista.

Minä olen sisar, joka puolustaa homoveljeään piinallisten, kyynelten täyttämien öiden läpi.

Me olemme vanhemmat, jotka hautasivat tyttärensä kauan ennen hänen aikaansa.

Minä olen mies, joka kuoli yksin sairaalassa, koska kumppaniani, jonka kanssa olin ollut kaksikymmentäseitsemän vuotta, ei päästetty huoneeseen.

Minä olen ottolapsi, joka herää painajaisiin, joissa minut viedään pois kahden isäni luota, jotka ovat ainoa rakastava perhe, joka minulla on ikinä ollut. Toivon, että he voisivat adoptoida minut.

Minä olen yksi onnekkaista, luulisin. Selvisin hyökkäyksestä, joka jätti minut koomaan kolmeksi viikoksi ja vain vuoden päästä pystyn luultavasti kävelemään taas.

Minä en ole yksi onnekkaista. Tapoin itseni vain viikkoja ennen lukiosta valmistumista. Taakka oli yksinkertaisesti liian raskas kantaa.

Me olemme pari, jotka saivat kiinteistönvälittäjän kannoilleen, kun hän sai selville, että halusimme vuokrata yksimakuuhuoneisen asunnon kahdelle miehelle.

Minä olen henkilö, joka ei ikinä tiedä kumpaa vessaa minun pitäisi käyttää, jos haluan välttää henkilökunnan kutsumisen paikalle.

Minä olen äiti, joka ei saa edes tavata synnyttämiään, hoitamiaan ja kasvattamiaan lapsia. Tuomioistuin sanoo, että olen epäsopiva äidiksi, koska asun nykyään toisen naisen kanssa.

Minä olen kotiväkivallasta selviytynyt, jonka tukijärjestelmä yhtäkkiä viileni ja etääntyi saatuaan selville pahoinpitelevän kumppanini olevan myös nainen.

Minä olen kotiväkivallasta selviytynyt, jolla ei ole tukijärjestelmää, jonka puoleen kääntyä, koska olen miespuolinen.

Minä olen isä, joka ei ole koskaan halannut poikaansa, koska minut kasvatettiin pelkäämään kiintymyksen osoittamista toisia miehiä kohtaan.

Minä olen kotitalousopettaja, joka halusi aina opettaa liikuntaa, kunnes kuuli vain lesbojen tekevän sitä.

Minä olen mies, joka kuoli lääkärien lakattua hoitamasta minua heti, kun he saivat selville minun olevan transseksuaali.

Minä olen henkilö, joka tuntee syyllisyyttä, koska uskoisin voivani olla paljon parempi ihminen, jos minun ei aina tarvitsisi välittää yhteiskunnan minua kohtaan osoittamasta vihasta.

Minä olen mies, joka lakkasi käymästä kirkossa, ei koska en usko, vaan koska sen ovet suljettiin minun kaltaisiltani.

Minä olen henkilö, jonka täytyy piilotella sitä, mitä tämä maailma tarvitsee eniten: rakkautta.


(Käskivät kopioimaan ja postittamaan eteenpäin, jos uskon homofobian olevan väärin. En postita, mutta liitän päiväkirjaani. Näin.)

--

"The valley of death we are free,
your father's your prison you see.

And I see all the young believers,
your target audience.
I see all the old deceivers,
we all just sing their song.

You're just a copy of an imitation."

Vihdoinkin! Vihdoinkin Tyrä ja kumppanit tiesivät yhtä hyvin kuin minä. Naima, Naima, Naima. Keskellä yötä katsoin ja keskellä yötä itkin. Oli se niin ihanaa. Jollei omassa elämässä tapahdu, niin saa kai sitä iloita edes toisten elämästä? Naima, Naima, Naima. Se oli upeaa!

Asema 62. Siinä toinen tunnin kestävä elämysreissu.

Last chancejä ja konkurssitaloutta. All work and no play makes Bae a dull girl. Ei muuten pidä paikkaansa. Erittäin viihdyttävä olen ainakin itseäni kohtaan edelleen.

Se on siis uusi elämä alkanut melkein.

Uinti on uusi harrastukseni. Alku on vain kovin kivinen, kun kesä tuppaa lopultakin tulemaan ja ajamaan paikat tauoille. Onneksi kotipaikkakunnan uimahalli pitää ovensa auki läpi niin sanotun kuumankin kauden. Minähän en maauimalaan itseäni polttamaan mene.

Töihin en todennäköisesti ole sitten kuitenkaan menossa, vaikka aikomusta olikin. TYKS:aan eivät halua ottaa ja muuten jostain kumman syystä ne työpaikat eivät ole kävelleet kotiovelle asti. Rennossa sain tarjouksen rautaromun siivoamisesta. Tällä haballa vai? Ei, kiitos.

Olen juhlistanut entisten tallituttujen syntymäpäiviä. Olen juhlinut teinien kanssa. Olen ollut pitkästä aika vanhassa kunnon Club Marilynissä, joka ei ole enää vanha kunnon Club Marilyn. Olen kauhistellut henkilöstönvaihdosta. Olen bongannut Pitkäletin, joka ei ole enää pitkäletti. Olen selvittänyt ylennyksen: ravintolapäällikkö. Olen sisäänheittettyjen listalla Castlessä. Olen kuunnellyt hyvää trubaduuria. Olen hymyillyt tolkuttomasti ja todennut viettäneeni hyvä illan pitkästä aikaa.

The Winyls versus Killer Aspect meni tutun bändin voitoksi. Ne vaan saa tytöt hymyilemään. Ei muuten ole enää kuntoa noihin koko yön läpi kestäviin kaukomatkoihin. Linja-autoasemat eivät ole nukkumista varten. Tulipahan onneksi taas nähtyä Oskukin pitkästä aikaa ja kuultua ilouutinen, joka sisälsi tiedon Jaarli Padingtonin palaamisesta keikkalistoille. Se Essentia pitäisi tsekata uudestaan. Tampereella live-esiintymisiä lähiaikoina?

Rento on rento eikä muuksi muutu. Avecillinen kutsu kesäkauden avajaisiin. Tästä lähin annan asiakaspalautettaa aina ja kaikesta. Ei alkoholia, alkoholia. Aivan sama. Kieu vaikka keskellä toria. Hauskaa on aina.

"Mitä tää peli nyt olikaan?"
"Rugby."
"Ai kuka?"
Allekirjoittanutkin sentään tiesi, mikä laji on kyseessä. On muuten aika viihdyttävää katsottavaa, mutta ei silti ymmärrystä riitä noille väkivaltaisuuksille - ja eihän se siinä viihdyttänytkään. Eipä tainnut kukaan muu tunnistaa edes Outkastin solistia niiden vipeltäjien joukosta.

Nyt on sitten ohi toukokuun loppu ja Lilian edelleen jakautumaton. Epätoivo iskee kohta, ei niitä poneja tänne Suomeen ikinä saada. Se siitä tulevasta omistajuudesta.

Se perhanan Aki Sirkesalokin meni kuolemaan. Millä helvetillä sitä nyt kuuntelee noita biisejä? Ovat niin hyväntuulisia, mutta tippa vaan silmään tulee. Saatana.

Rovaniemi Rock, Saaremaa, Isabella ja trubaduuri, Wanaja Festival. Muuta tarjolla?

--

"So unimpressed, but so in awe.
Such a saint, but such a whore.
So self aware, so full of shit.
So indecisive, so adamant.
I'm contemplating thinking about thinking.
It's overrated to just get another drink in.
Watch me come undone."

Ensinäkin, ne perkeleet näyttävät Everwoodista jo ennestään esitettyä jaksoa. Ei tosiaankaan kiinnosta katsoa uudestaan, ei se nyt niin hyvä ole.

Toiseksi, ponikaupat jäissä arviolta reilun kuukauden. Kun vihdoinkin saatiin uusi sopimus valmiiksi, myyjä halusi siirtää eläinlääkärintarkastusta varsomisen jälkeiselle aikajaksolle, koska Lilian alkaa olla niin suuren suuri. Kyllä mulle sopii, kun annettiin vielä ymmärtää, että sopimus pysyy aivan samana. Odottaa vaan en jaksaisi millään enää!

Onneksi nyt on alkanut kevät ja hyvät säät ovat saapuneet. Voi keskittyä taas muun muassa kuvaamiseen. Huomenna olisi tarkoitus mennä Keiramolle kuvaamaan hieman Kelli-poikaa. Herttanen sentään, meinasin kirjoittaa orhipoikaa - mutta eihän sillä mitään palleja enää ole.

--

Muakin kutsuttiin äidiksi eilen aamulla.
Kissa tuli mua vastaan ja sanoi "ä ä" - eli äiti.

Kaverin synttärit. Yö poissa kotoa. Syömättä 24 tuntia. Olen uupunut, nuutunut ja äärettömän epäfreesi.

Kiuas hajonnut. Kivet tulleet alas. Et pääse löylyyn.

Avattiin Ellu1984'n kanssa jokilaivakausi. Aika vilpoinen tuuli, mutta ei sinne jäätynyt. Ihanaa, kesä tulee ja pääsee taas kuvaamaan.

--

"Olen panostanut tähän työhön niin paljon, että siitä on tullut melkein kuin oma lapsi."

Eilen syömässä Amarillossa. Ne mozzarellatikut chili-mansikkakastikkeella. Nam. En suosittele vadelmamargaritaa, oli mauton. Cosmiciin. Edisoniin.

Yritys saada kyyti. Noct oli jo väsynyt kuskaamiseen. Ei tullut mtn. Kaikki yöpaikat muualla.

Muu seurue Forteen. En sitten tarjennutkaan odottaa bussia puolta tuntia. Klubille SETA:n bileisiin. Toreador ystävällisesti tarjosi sisäänpääsyn. Väsytti. Jotain yritystä tanssia. HG imi tuntemattomien pohjia. Ääliö! Faery-keijukainen oli aika hyvässä vauhdissa - melkein riskialtis tanssilattialla.

--

"Are you happy with him?"

Huokaus ja haukotus. Voikin nykyään vaikuttaa tuo nukkumisen puute näin raskaasti. Mihin se ihana "voin valvoa parikin vuorokautta putkeen ihan helposti" -fiilis on hävinnyt. Väsyttää!

Raportti on kuitenkin annettava.

Sorry darlings, saatiin halvemmalla hinnalla 9-kannelta hytti. Jatkoluku oli se 621. Tunnistakoot ken pystyy. Great oli siihen asti, kunnes todettiin ylöspäin kapuamisen kamaluus. Alkuillan discopuuhahetki oli melko rauhallinen. Pornobingo sai negatiivista palautetta ryhmän osalta. Hymylle aihetta antoi kuitenkin eräs, itsensä jo suhteellisen estottomaan kuntoon tankannut nuori neitonen, joka pyrki vaikuttamaan mahdollisimman seksikkäältä nojailemalla massiiviseen tolppaan miten päin milloinkin parhaimmaksi näki.

Hytissä istumista tapahtui paljon. Lintuinfluenssa merkkejen ripotteleminen aloitettiin saman tien, kun puuhkat kasseista ulos saimme. Pahoillamme mahdollisesta Silja-imuritukoskriisistä. Vieraita piipahteli tämän tästä, tuttuja ja vähemmän tuttuja. Bongattiin cabinissa jopa laivasuunnistuksessa menestyksekkäästi pärjännyt Päärynäkin jossain vaiheessa. Gsuksen paita oli aito, mutta tossut olivat piraattikrokot.

Ihanaiset ripsitytöt Lunah_ ja Mona sekä pienoinen itämainen kaunokainen houkuttelivat omiin bileisiinsä. Hauskaa oli, mutta jonkin sortin vatsan vihollista siinä drinkissä kyllä oli. Kiitos tytöt. Puolenyön paikkeilla siis hetki rauhallisempaa eli tuskaisempaa menoa ja yritys nukahtaa. Törmäys oven ja nuoremman ballilaisen kohtaaminen. Oli siinä myös espanjalainen tyttö. Harjotettiin kielitaitoa, keskusteltiin vakavia ja kuunneltiin välistä myös ei-niin-kaunista laulua. Joku piilotteli allekirjoittaneen selän takana pidemmänkin jakson vältellessään partakääliöä. Nice. Oli muuten ihmiset kolmen aikaan aamuyöstä jo aika mahtavassa kunnossa.

Sämpylää nassuun ja tanssihetki. Ei ihan menestyksellä, Ellu1984 ja Heponator.

Löytyi lisää tuttuja. Taas vieraaseen hyttiin. Paljon tyttöjä. Alaston mies Tarzan ja naisena Jane. Aavistuksen väsynyt OP-merkitty ja söpö "ei tosiaankaan ole meidän kaveri" nuorukainen. Jutuilla kaikki vähän väliä pihalle nostellut motoristiyrittäjä, jonka kärrynpyörät pitivät äärettömän pelottavia ääniä, mutta eivät tallentuneet videolle. Siis hä?

Unta noin neljä tuntia ja suunnistamaan. Varustautuminen ei ollut aivan samaa luokka kuin eräällä todennäköisesti kaikkien ihailemalla henkilöllä, mutta hauskaa oli ja ne kaikki vesilasilliset upposivat. Ruokailu ja lepo. Tapittamista ja möllöttämistä.

9. sija suunnistuksessa. What, kannustuslehtisiä työelämään?!

Siljan henkilökunnalle suuren suuri hatunnosto erittäin ymmärtäväisestä suhtautumisesta juhlivia opiskelijoita kohtaan. Saimme olla ja nauttia rauhassa, eikä edes jatkoiltamme rivakkasti ulos joutunut OP-ryhmäläinen joutunut väkivalloin ylös revityksi - aivan omin voimi poika itsensä ylös kampesi rauhallisen odottelun jälkeen. Putkaan vai omaan hyttiin tie vei, siitä ei ole tietoa.

Hienon hienoja pukuja oli eräillä. Torstain puolella parasta viihdettä olivat jo kaikkien tietämä suunnistajamestari sekä transevestittejä erehdyttävästi muistuttavat karvaiset neitokaiset.

Noin kello 18.33 sain puhelun, jonka aloittaja oli törmännyt erittäin seisahtuneen oloisiin nuoriin ihmisiin, suuriin roskamääriin käytävillä ja asettunut seurueineen lopulta äärettömän savuiseen hyttiin. Sijainti: Silja Europa. Havainnot liittyneet todennäköiset erittäin glamourin Loveboat-risteilyn jäämistöön.

--

Liimavinat.

Minnu
Öh...kohta menen tutkimaan Emilin kieltä.

Nyt on tutustuttu kunnon poikamieskämppään ja Madventures-ohjelmaan.

Suomen hevoskunta tuli taas tutuksi pieniltä osin, kun suunnattin neljän nuoren naisen voimin katselemaan tulevaa oritarjontaa. Minä missasin sen ja sen ja sen ponioriin. Harmittaa suunnattomasti. Olihan siellä hienoja hevosiakin näytillä, mutta en minä niitä ollut odottanut. Perjantain - launatain saldo minulle:
Rockfield Scarface'n runko on yhdeksikön arvoinen.
Kiran Razzesta on kasvanut komia mies, oikea äijä!
Park's Tambour on maasta käsin vaatimaton ja minä missasin sen ratsastuskokeen.
Master ei viehättänyt.
Logan on wa'au!
Lustig oli pettymys.
Lillin Pius Paccelli oli oikein kivannäköinen ja fiksunoloinen.
Suurin osa hienoista ratsuoreista jäi samanlaisena möykkynä muistiin.
Ruosteen poika häiritsi suunnaattomasti keskittymistä hevosiin.
Late teki taas vaikutuksen esittämistaidoillaan.

--

"Niin, ei toi saksalaisena varmaan ymmärrä noita numeroita."