Jos nyt näin monen vuoden tauon jäläkeen kävis kirjottaa...
Istun yksin kotona ja pohdin elämää joka joskus on niin kovin epäreilua. Jos vie elämästä kaiken valon, niin miksi pitää ylipäänsä sitten jättää henkiin? Ja miksi voi kuolla, vaikka elämä itse ei päättyiskään? On se kumma, kun tavallinen kuolevainen pakotetaan leikkimään jumalaa, ja päättämään muiden kohtaloista. Joskus sitä toivoo, että pääsis helpommalla ja sais lintsata kaikenmoisista päätöksenteoista, että kerrankin olis vaan yksi vaihtoehto, mistä valita. Mutta kun ei, niin ei.
Ehkäpä menen keittämään kupposen teetä ja lakkaan hölmöilemästä. Ehkäpä tässä riittämiin yksin puhelua yhdelle illalle. o.O