Sä olet iltatuuli lämmin kasvoillain,
olet viime säde auringon ihollain
anna kulkea kätesi hiljaa mun poskillain,
kun kesäyössä usva maahan laskeutuu
ja metsään kuin luo kultaansa kuu,
mä tunnen kuinka sydämeni sulle antautuu
kai se rakkautta on,
kun sydän onneton
taas uskoa voi päivään parempaan
kun laantuu kuohupää ja auringon sä näät,
on myrsky ohi kukkii kukat maan
on vaikea ymmärtää joskus elämää,
mutta kaikella kai tarkoituksensa on
nyt huolta kanna en,
olen onnellinen
ja toivon että tunne tää on loputon