IRC-Galleria

1.
Mä kuljen, yli ajan vaikeen/
Mietin syvimpää, ja keksin uuden aiheen/
Siis syyn tääl elää, päivä lisää/
Moni kuollu, ja kaipaan niitä lisää/
Ajan virta vieny, Monen hyvän ihmisen/
Alistuin masennukseen, mut mä pois itkin sen/
Hengitin syvään, ja näytin et oon täällä viellä/
Taivas on tuol ylhään, me nähään sit siellä/
Kun oon valmis, ja selvinny vaikeimman yli/
Ihan sama sit, et jos eläsinkin ikusesti yksi/
Ei oo naista ketä mua haluis pitää kiinni/
Kun ne pelästyy, mitä must tulee ilmi/
Ei ookkaan Ssalo poika niin itsevarma sittenkää/
Pelkää yhes oloo, ja tykkää olla itsestään/
Yli synkän virran, ei haluu vetää toisii mukana/
Alas sinne, mis ketään ei oo turvassa/

K.
Puskin läpi tulen, josta harva selvii/
En olis halunnu, mut jäin silti henkii/
Taso hankala, ja pistin kaiken peliin/
Ja pelis on monii erillaisii kenttii/

2.
Istahdan vihdoin rauhassa täst vilinästä/
Mut jos saan kii, niin en ikinä irti päästä/
Ulkoo kova, mut valmis kattoo sisimpäänsä/
En oo sama henkilö enää, mut silti näätsä/
Kuin oon alkanu kärsii, ja kärsin edelleen/
Siit et on sellanen tunne, et kaikki menee perseelleen/
Onks elämässä tarkotus? Vai oonks vahingossä täällä/
Pelko kangertelee, et pitäskö mun tänne jäädä/
Oon kyhl kateellinen, niille jotka jaksaa/
Jatkaa matkaa, vaik tulee päälle paskaa/
Ei voi muuta kun arvostaa, niit ihmisii ikusesti/
Mut itestänikin ylpee, jaksoin tätä niin kauan kun se kesti/
Mut silti pelkään elää, ja haaveilen astuvani hautaan/
Ja nyt moni lukija, varmaan alkaa nauraa/
Mut ite tehny tän syystä, lyöny arkuun vikan naulan/
Ja nyt haluun oppii löytää sen rauhan/