IRC-Galleria

Huuki.
Päivä päivältä! Mä enemmän uskallan/
Tulevaisuus jatkuu! Ja kynttilän puhallan/
''Se sammuu!''

Suljen silmäni! Mut hetkellistä tää on/
Unohdan melun! Kun tilanne on päätön/
''Se sattuu!''

Rukoilen voimaa ja kestävyyttä läheisille/
Mennyt on mennyttä! Ei voida mitään sille/
''Se katuu!''

1.
Päivän aherrus takana! En haluu siihen palata/
Oon raatanu niskalimassa! Ja ollu taas raskasta/
Ei siks et pelkään! Vaan koska tuli puukkoo selkään/
Ei fyysisesti! Vaan henkisesti se teettää/

Ei enää! Oo turvaa tai tukee joka auttas/
Kun läheisimmän ystävän joutu saattaa hautaan/
Itkin! Ja olin muutenkin aika kovilla/
Eihän tällästä tapahtumaan sais ikin todistaa/

Ystävän tärkeys ja läheisyyden huomaa vasta/
Kun sitä ei saa, ja sitten se onkin jo taakka/
Hyvästit sattuu! Ja sitä alkaa pelkäämään/
Kaikkien puolesta! Makaan kelaten selällään/

Haluisin lähettää jokaselle, tiedon kuin tärkee/
Onkaan hän! Joka sen viestin kohtaa jälleen/
Mun numerosta! Ja sitä mä toivoisin/
Et ystävät tajuis! Kuin niist pidän ja pidin/

Huuki.
Päivä päivältä! Mä enemmän uskallan/
Tulevaisuus jatkuu! Ja kynttilän puhallan/
''Se sammuu!''

Suljen silmäni! Mut hetkellistä tää on/
Unohdan melun! Kun tilanne on päätön/
''Se sattuu!''

Rukoilen voimaa ja kestävyyttä läheisille/
Mennyt on mennyttä! Ei voida mitään sille/
''Se katuu!''

2.
Pienen sitä mietti! Ettei mikään muuttuis/
Mut nami pussi vaihtukin kaljaan ja usein tujuis/
Ei enää uskallakaan puhuu! Ja se sattu/
Kun tippu maailmaan! Ja kun ekaan turvaan tarttu/

Se valehteli päin naamaa! Ei kadonnu surut/
Nyt läheltä lähtee moni! Ja niistä surulla puhut/
Onko mikään enää niin? Kun se oli ennen?/
Ei oo enään sitä samaa turvallista perhet/

Jossa äiti huolehti! Isä makso kaiken/
Ei ollu vaikeet! Ja suruunkaan aihet/
Nyt omillaan pärjääminen, on elämisen tae/
Se on yhtä itsetunnon tuhoo, kun eilisen valhe/

Kaiken pitäs näyttää, et kaikki on aina okei/
Mut samal ettii kaikkiin haavoihin voiteit/
Jotka pelastas ja korjais ruumiin vauriot/
Sitä sit unohti matkal kohti aikuisuutta nautinnot/

Huuki.
Päivä päivältä! Mä enemmän uskallan/
Tulevaisuus jatkuu! Ja kynttilän puhallan/
''Se sammuu!''

Suljen silmäni! Mut hetkellistä tää on/
Unohdan melun! Kun tilanne on päätön/
''Se sattuu!''

Rukoilen voimaa ja kestävyyttä läheisille/
Mennyt on mennyttä! Ei voida mitään sille/
''Se katuu!''

3.
Millon siit tuli niin vaikeeta? Menettää jotain?/
Pienen se oli arkee! Luopuu aina jostain/
Vanhemmat opetti! ettei kaikki aina ole mun/
Mut silti nyt ruikutan enemmän! Ja enemmän puhun/

Siitä mitä kaipaan ja mitä saan viel aikaan/
Puhun paljon asioita! Mut ei tarpeeks aikaa/
Hoitaa kaikkee tätä! Mitä uhoon ja uhoon/
Niinku ekal kerralki! Nyt uudelleen putoon/

Takas arkeen! En oo työmiestä parempi ihminen/
Paiskin töitä! Mieli maassa mietien sit et/
Miks menny niin moni! Ja miks ei saada takas/
Kun elämä riistää! Ja matkalta kadonnu moni rakas/

Tahtosin vaihtaa paikkaa! Olla puolestanne siellä/
Vaik yritän jaksaa jatkaa! Oon mäkin siel viellä/
En kiireellä ja hopulla rynni mun omaan loppuun/
Kun kerran luotan siihen, et suruunkin tottuu/

Huuki.
Päivä päivältä! Mä enemmän uskallan/
Tulevaisuus jatkuu! Ja kynttilän puhallan/
''Se sammuu!''

Suljen silmäni! Mut hetkellistä tää on/
Unohdan melun! Kun tilanne on päätön/
''Se sattuu!''

Rukoilen voimaa ja kestävyyttä läheisille/
Mennyt on mennyttä! Ei voida mitään sille/
''Se katuu!''