Hetken haukoo ilmaa
Kohta poika onkin jo ilmaa
Voi tätä surullista iltaa
Poika kulkee kohti siltaa
Ei valosia hetkiä, ei kirkkautta
Määränpäänä onkin jo hauta
Nyt suree, viimeisen surun pullon kautta
Eikä enään mikään tätä auta
Poika kohtaa, kohtalonsa viimein
Poika ei kestänyt, niit virheit
Nyt surulla, kelaa niit ihmeit
Jotka satutti! Ei haluu tehä virheit
Nätti poika oli, nyt murhe ryyni
Poika huutaa: ''tiedän syyni''
Tyttö viel pyysi, tekstaten
Pyytää poikaa kerran viel harkiten
Chorus.
Hei beibi, älä luovu viellä
Mä odotan sua siellä
En tätä kaikkee tietenkään miellä
Mut ei ollu muuta mieltä
Nyt en tätä enää kiellä
En omaa kohtalooni kierrä
-
Askeleet alkaa pojallakin painaa
Mieli mustuu, kohta oliskin vainaa
Miettii viel kerran, kertaalleen ajattelee
Noh ei auttanu, ja lähemmäs menee
Tyttö ei aavista, mitä sai aikaan
Poikaa tytön sanat ain painaa
Nyt miettii niitä, ja silta lähestyy
Kyynel vana tielle jo keertyy
Huutaa bellansa nimee, ja itkee
Lähempänä manalaa, ja on sitkee
Yhä kyyryssä, kulkee ''lompsien''
Poika heikko, mut ilme totinen
Loppumatka häämöttää! Sen jo juoksee
Toivoo jo, et pääsis hautaa huolet
Niin viime hetki koittaa pojalla
Ja on matkan, kohti järven pohjassa