1.
Pyristelen vastaan, mut ääni sisältä huutaa/
Tilanne käsittämätön! Enkä pysty tätä muuttaa/
Kädet täristen kirjoitan kirjettä musteella/
Yskä velloo ulos! En pysty kuvaa tätä tunnetta/
''Valentris on bäck'' Se tulee päähäni/
Huudan kauhusta! Voi kumpa mut jättäsit/
Rauhaan tänne, en mä haluu tätä enään/
Haluun jo viimein, rauhassa elää/
Synkkyys peittää, illan tavoin pimenee/
Veriteot mieleen! Ne taas ilmenee/
Heijastuksineen! Seinälle ja katoaa/
Sen siitä saa, kun tunteensa patoaa/
Ja nauru alkaa! Valentris sykkii jälleen/
Se huutaa, ''miäs sä jäät yksin tänne''/
Tajusin jälleen, et rakkaat on vaarassa/
Enkä voinut enään edes onnee niille taata/