IRC-Galleria

(Intro tarinan alulle ''kertoja'')

Salakavalasti! Se iskee suoneen/
Lupailee paljon, mut pitää tuotteen/
Mitä huomen? Väkivaltaa ja verta?/
Naulitset itses arkkuun! Sitä se vertaa/
Viel kerran, se sotilas laskee aseensa/
Kautta kannon, menettää aseman/
Viel värähtelee, tanner tärähtelee/
Monen matkan, aseel päättää vereen/
Ja mikä hallituksen kanta?/
Nappeja lisää! Mitä sattuu antaa?/
Unohdetaanko ne? Vai saadaanko rahaa?/
Sitä ei tiedä! Mitä meiltä vaaditaan niellä/
Ei kestä viellä! Niin pitkään kun sä siedät/

(Tarinan ensimmäinen rooli ''syypää'')

Päällimmäisenä mielessä, koston himo/
Sisältä tuska! Ja sisällä jokin kiro/
Mikään ei sido! Mut naruissa kiinni/
Riuhdon tuskissain! Mut en pääse irti/
Ihmiskunta hyökyy päälleni/
Mut taistelen vastaan! Jättämäl jälkeni/
Enkä jätä jälkeeni! Ketään alempaa kastii/
Maailma tarvii johtajaa! Niin saakin/
Ihmiskunta on virhe! Julma vitsi vaan/
Koht haukoo henkee! Ja varvistaa/
Kansakunta! Kun ase antaa tulta/
Ja saavat tuta! Jumalaisen hahmoni/
Ja näin saan itse läpi tahtoni/
Unohda lakkosi! Asein tahto läpi/
Mulla vain, on päättäjäin käsi/

(Tarinan toinen rooli ''Uhri'')

Päivä alkaa, niinkuin aina ennenkin/
Aamiais pöydäs, löydän perheeni/
Ennen koulun alkuu, viel matkaan/
Koululle, kavereit jo vastas/
Päivä chilli, Illal harkat mieles/
Ei huonosti mee! Ei mikään pieles/
Sit tulee käänne! Kuulee kuulutuksen/
Varokaa aseistettua! Herättää tunteet/
Mitä mä teen? Mihin mä meen?/
Sydän tykyttää! Ja tuskan näkee/
Juoksuu käytävällä! Sekasortoo/
Tajuun jonkun, hautovan kostoo/
Pakenen! Syke hyppii sadoissa/
Pakko mennä tonne! Ei reittii toista/
Sit näkyy mutkan osa! Vaivun uneen/
Tieto leviää, siit huomen pystyy lukee/
Menehtyneitä monta! Muut sekä minä/
Enkä pystynyt kestämään enään sitä/

(Tarinan kolmas rooli ''Läheiset'')

Yleinen hälyytys, radio nopeasti päälle/
Tiedottomuus, vie kaikilta järjen/
Radiossa painotetaan, uhreja on/
Itku lähellä! Mut viel urhea on/
Tiedoissa kerrotaan, Lapseni koulusta/
Kuulemma kukaan ei ole turvas/
Poliisit jo paikalla! Pauketta kuuluu/
Sydän nousee kurkkuun! Pahalt tuntuu/
Mieli mustuu! Haluis juosta apuun/
Ja haluis viimeiseen oljenkorteen tarttuu/
Mut kehotetaan pysymään poissa paikalta/
Ei tietoa läheisistä! Ja viel on aikaista/
Sitten tieto leviää! Onko hengissä?/
Ei ole, eikä tuska enään ikinä hellitä/
Ei hellitä!