1.
Jonain päivänä, mä tunnen et kuolen/
Mut mä tiedän! Et on tuleva viel huomen/
Taon rautaa! Mä hakkaan viimeseen asti/
Mä tiedä! Tiedän olevani ikuinen lapsi/
Ikisinkku! Ja mä kadun jokasta kaarretta/
Jonka joutunu elämäni matkal! Kaarrella/
Kohotan katsetta! Mut nään vaan vihaa ympärillä/
Te teitte musta tälläsen! Enkä voi sille mitää/
Yks temppu! Teki musta täyden nollan skitsonkin/
Mä ihan sekasin! Ja vielkin onneeni ongin/
En pysty siihen vaikuttaa! En saa vaikuttaa/
Kohtalo teki must paskan! Ja se ei oo uutta/
Mä en oo voimissani! En oo oikeesti ikinä ollu/
Mut oppineena! Tiiän, etten enää ikinä hosu/
Olen siis varma tästä! Elämä antaa mulle anteeks/
Mä oon vahvempi kun ennen! Ja peitän arvet/
K.
Kuole kuolema tuonu mulle tän kaiken/
Kuolin kuolleena! Mut tein kuolemast taidet/
Ei kuoleminen oo vaikeet! vaan kuoleena oleminen/
Elossa eletään pelossa! Kuoleenna katumuksii podet sitten/
2.
Anna sen olla! Anna sen mennä/
Anna mä kestän! Ja anna munkin mennä/
Mä en lennä! Ei mul oo siipii siihen/
Mä manalasta kotosin! Ja enkä itke/
Mä itkin jo! Suruni kyynelin on paperilla/
Mä sain tuen ja turvan, mut sain kaverilta/
Jota en olis ikin pitäny näin tärkeenä mulle/
Mä sille monesti sillon manasin, ettet mua tunne/
Nyt tutuimmaks sille! Ja se teki mulle selväks/
Mun ei tarvikaan, edes elää siivet seläss/
Tukiverkosto! Lähempänä kun koskaan ennen/
Mä oon pian kokonainen! En enään kesken/
Mä rakennan nyt uuden pohjan! Murtuneen sijaan/
En enään lepää! Ennen kun mus uus tuuli virtaa/
Mä maistan tän tuulta! Ja maistan tän hurmaa/
Entinen elämä! Ei oo enään mahdollinen tuskal uurtaa/