1.
Sä luulet, ja teet sillä itelles hallaa/
Rakensit pohjaa! Mut tykkäsitkin kaataa/
Kaiken sen paskan päälleni! Veit järkeni/
Ja samal häpesin! Että oot tärkee niin/
Mut oma on häpeeni! Ja nyt näkemiin/
Voit riuhtoo ja repii! Muttet pääse siit/
Oot nyt osa koston katalaa suunnitelmaa/
Pyhitän tän illan! Ja verel korostan herraa/
Kaikki voipaa! Mä oon sairas mä tiedän/
Mut kato mua! Mä itseni hirviöks miellän/
Et saatana voi tietää! Miltä tää tuntuu/
Miltä näyttää? Kun maailmas murtuu?/
Pari vuotta kaman valtaamana, sekasin ja yksin/
Mä palelen kesäsinkin! Ja keuhkoi ulos yskin/
Ja kaikki vuokses! Mä halusin vaan luokses/
Teit musta pedon! Ja saalistan kädet kohmees/
Reifrain.
Meidät on kirottu! Kirottu kansa/
Julmuus on hyvästä! Ja vain harva/
On ansainnut elää! Muut kuolkoon rauhassa/
Mä en lepää viellä! Mä lepään haudassa/
2.
Miltä maailma näyttää, tummien lasien lävitse?/
Miltä näyttää, skitsofreenikon käsite?/
Oonko täs maailmas? Vai oonko siin toisessa?/
Mitä jos ei sitä sisäistä petooni voiteta?/
Entä jos se ottaa vallan? Miltä kuullostaa sekin?/
Kamois en hallitse kehooni! Mut miten sit menis?/
Jos mielikin katois? Mitä jos en hallitsis itseeni?/
Mitä jos joku toinen ihminen näkee virheeni?/
Mut ei ne nää! Ihmiset on sokeita ja tyhmiä!/
Ei ne nää mun arpiikaan! Vaik ne on syviä/
Nään sairaalloisii kuvii! Kuin teurastan monet/
Viel on sunkin aikas! Ja sillon sä toteet/
Et oon sairas! Sairas paska, ja se ruokkii mua/
Nautin tuskan tuottamisesta! Taisin siihen rakastua/
Mut silti aamusin, taidan vielläkin havahtua/
Siihen katumukseen! Mitä taas tais tapahtua/