IRC-Galleria

1.
Nostan hupun päähän, otan taskust sytkän/
Sytytän kynttilän vuokses, ja kuuntelen sydänt/
Se sykkii biitin tahtii, se saa mut inspiroimaan/
Hyvä fiilis iskee, ja alan taustaa täysii soittaa/

Käsi kaartaa vuokses! Mä piirrän taivaalle tähtiin/
Tiedän et oot siel, tiedän et sä sinne lähdit/
Mä en enää kärsi! Mä oon onnellinen vuokses/
Koska tiedän hyvin, et oon viel tulos luokses/

Soitan tän tahdin sulle, tehny siihen lyriikatki/
Susta puhuessa, mun ei enää itkee tarvi/
Oon päässy ylitses, mut kaipaan tietenki/
Tiedetään molemmat hyvin, et tuut palaa mieleeni/

Viel monesti, ja viel mones eri tilanteessa/
Mut nyt tän ikävän jo myöntää kehtaan/
Vaik tuun ikusesti olee vihanen sulle siitä/
Et riistit henkes! Mut silti elämästäs luojaa kiitän/

Huuki.
Pöydäl ruusu maljakos, se symboloi rakkautta/
Mulle se muistuttaa susta, ja luo kaipausta/
Mieli tekis itkee! Mut mä oon sitkee/
Oon jo lähes tulkoon sut mun elämäst pois kitkee/

Kiitos silti kaikesta, kiitos osan otosta elämään/

2.
Jos sanoil voi satuttaa, miks sil ei voi parantaa?/
Se on ikävä totuus, et sil voi kyl hengen varastaa/
Sanoilla voi tapattaa, mut ei voi palauttaa henkiin/
Mut kai se on oikein, kun kerran synnyttiin peliin/

Jost ketään ei oo luotu selvii hengis loppuun asti/
Mut kun se viimenen hetki tulee, se tulee lopultakin/
Sil matka on pitkä, vaik vast kaheksantoista vuotta/
Niin mä tunnen sen, niin et olisin eläny suotta/

Mä en ihmisiin luota, ne valehtelee joka tilanteessa/
Tiedän et väärä mielikuva, mutta kun kokenu kerran/
Kokee sen uudestaan, siks mielummin oon varuillaan/
En kerro muille, vaan toiveeni huokaan ilmaan/

Jos joku tulee lähelleni, mä työnnän sen pois/
Oon liian vaikee, vaik mä kuin kaipaan toist/
Se tekee tuskaa, ja tappaa ystäväni kummiski/
Sil mä tiedän sen! Sil moni silmänsä jo ummisti/

1.
Astun pihamaalle, kädet täristen/
Unohdan kaiken! Unohdan vanhat käsitteet/
Naura vaan, Ei haukku haavaa saa/
Vaik voin tässä tulla myöntää et se tulee raastamaan/

Mut naulitsen katseen ylös, ylös kohti taivasta/
Kyllästyny taistelee, tätä paskast taivalta/
Oon yhden askeleen päässä kohti kuiluu/
Nyt kun kaikki entiset virheet taas muistuu/

En oo ollu ikin täydellinen, en edes hyvä ihminen/
Ja se on paska puhetta, jos sanon et omin polun kivisen/
Ite tein tästä tälläsen, ikävä kyllä omast tahdosta/
Löin ite nyrkin seinään, ja aloin matkaa harpota/

Kohti väärää suuntaa, en ikin edes katunu sitä/
Paitsi nyt! Kun en enään tästä kaikest pidä/
Miks valitsin väärin? Miks ystävien takii kärsin?/
Mä en osaa! Mä tuun tän taistelun hävii/

Huuki.
Osan otot ystäville, tutuille, tuntemattomillekin/
Matka kohti kuolemaa, jos ei sinne niin minne sit?/
Harvat sen myöntää, et kaikki tää on turhaa/
Ja sit viel, valtio määrää mitä saa pitää hallussa/
Tekee tästä viel vaikeempaa!
Vittu tää kaikki on niin vaikeeta...

2.
Voisin pykätä ison laivan, ja sil sit seilata veks/
Voisin olla poissa jo, ja olla pois toisten eest/
En mä tee tätä itteni vaan kaikkien vuoksi/
Viimeset sanani tuskaisena kirjeeseen vuodin/

Oon kestäny jo vuosii! Kaipuun ja vihan kahleissa/
Saanu tarpeeks, maailman valheista/
Kun ei voi omistaa mitään, jos ei oo sitä kastii/
Ja siihenkin kastiin päästäkseen valheit tarvii/

Ketään ei oo toista korkeempi arvonen/
Mut silti tuntuu, ettei mua nosteta toisen arvoseks/
Kadul mummotki muuttaa suuntaa, vaihtaa puolta tiellä/
Mitä se merkitsee? Miks se pitäs viellä niellä/

Viimeks sain kuulla huudot ja vihan siin samassa/
Joku osas huutaa seläntakaa, kuin paskasta/
On pukeutuu tällee, näyttäytyy viel kadullakin/
Ja jos vittu en kärsisi, varmaan mua kaduttasi/

1.
Heitteri kusipää! Lähet ruikuttaa mulle/
Et taida tajuu! Mitä mä sua kohtaan tunnen/
Tollasii paskapäitä, muutenki tääl riittää/
Vittu tää posse lähtee koht jengii niittää/
Ootte hallitseva elämän muoto maanpäällä/
Mut hallitsette vaan lukumäärässä/
Paskan läpän omaavat kusipäät tulee inisee/
Mut parempi niin, sil sitä kovempaa ne vikisee/
Juostes takasinpäin! Ja paskanjauhanta on hyvästä/
Teette must feimin! Mut silti voisitte sillalt hypätä/
Eipä tulis ikävä! Kellään vuoksenne/
Ja parempi niin, sil kun me ehitään luoksenne/
Teil ei oo tulos mitenkään helppoo elämää/
Yks niitti riittänee, kun makaatte selällää/
Ja jos viel kuulen susta! Tuut sitä katuu/
Sitä kun kato sattuu! Kun tippuu katuun/

2.
Miks jauhat paskaa? Ennen ku olit järkevä/
Nyt taidat jo tajuu, et sua tulee särkemään/
Sitä samaa ininää, et oma oli vikani/
Jätin yhteyden pidon! Mut kuule kadun sitä sikan (shi)/
Ja vitut! Sunkaltasiis en kaipaa edes elämääni/
Oikeen kaipaat flaidaa! Kerjäät et helähtäsi/
Noh nappi kauppaa! Tuut mun huudeille/
Nähään sit! Miten sä kusipää pärjäät meille/
Naurettavaa et tollasii heittereit on liikaa/
Ja kun kaltasiis on melkeen nautinto liiskaa/
Voi olla totta et niittaat jengii ihan huolella/
Mut kato mun possee, se on mun puolella/

1.
Kerron tunnerikkaan tarinan, tavallisen ihmisen sanoin/
Kerron fiiliksist, en sainaa aineiden vaaroist/
Tarina rakennettu nuoren mielen ympärille/
Tarhaikäsen matkasta, kohti tärkeimmäks opiks ystäville/

Tän koettu, ei toisil ollu varaa enään valita/
Mikä on matkanpää? Kun nuori elämä ei ollu enää hallinnas/
Nyt kun kysytään, mikä oli sun matkas tarkotus/
Tiedetään sanoo, et sun tarkotus oli opetus/

Kun nuori on ensojen uhri, mihin on suunta matkalla?/
Kyl sin ystävätki, miettii et miten toinen voi olla noin paskana/
Kun näkee päälle päin, et kaikki on mennyttä/
Tullu eteen raivokohtauksetki, joista vaikee leppyä/

Kuolema parempi, kun elää tääl kaiken keskellä/
Ja noh... Nythän sä et enää ees elä/
Kiitos monista vuosista! Kiitos kaikesta ystävä/
Kiitos siitä ennen kaikkee, et olit meiän ystävä/

Huuki.
Matkan vartta, pitkin kuljettu pitkään/
Toiset luovuttaa, tiensä varrel elämänsä riistää/
Dallattaan matkaa edelleen! Teille tehden kaarta/
Pyydän anteeks! Ettei ketään suostu sua taivaaseen saattaa/

1.
Otin lääkkeet ja jätin entisen minäni siin samassa/
En ollu valmis sillon, ja olin liian pahas jamassa/
Nyt koitan pysyy vahvoilla! Vielki valvon illat/
Näytän kuin taivuin sillai, mut nyt ei oo luovutus ilmas/

Sen aikanen exä ei kai vielkään tätä tajuu/
Ei kai se sitä nähny! tai sit se vaan ei haluu/
Olin osan sitä kierrettä! Ja vajosin vaan alemmas/
Sit ku viel kuulin sitä, ''Sakke miks sä meet taaemmas?''/

Niin joo miks mä en halunnu nähä ketään ja kestää/
Hetkikin jonkun toisen vierellä, Enkä olis halunnu enää/
Elää, olin tieni päässä, olin kohti suoraa kuiluu pitkin/
Mä masentelin! Ja kun joka ilta meni niin et mä itkin/

Alko hysteerisyy, näin vainoharhan johteet/
Jos en ollu sekasin, olin ihan kohmees/
Päivät kulu rahaa hankkien iltaa varten/
Yleisimpii lauseit mun suust oli. ''Piffaa nyt kun mä tartten''/

Huuki.
Vajosin! Mä vajosin kun joku tarjosi/
Vajosin! Mä silkasta vihasta hajosin/

Olin oman onneni herra, tieni päätöspuolella/
Olin vapaa valitsee, kun toisel puollella oli kuolema/
Lähel kävin, läheltä mä tääl sit elän/
Lähempänä kuolemaa, kun voi vaan elää/

Huuki:
Me ollaan... Valveilla-aa-aa
Ilta kiriny päälle, ja mut tunteeseen saa-aa-aa
Pidä kiinni kulta, pidä kiinni kultaseni musta-aa-aa
Pidä kiinni kulta, pidä niin ettei voi mitään tapahtua-aa-aa

first flow:
Suljen silmäni, nään viheriön kauniin laitumen/
Sut siel keskellä kirkkaana, kukista seppelen taittelen/
Päähäs asettelen, tartun kiinni suhun lempeesti/
Illoin ihmettelen, miten mulla onkin tollainen enkeli/

Viel kestää, vielki täs käsi kädes mennään/
Ei oo menny mettään, vaik kuulen monesti peräst/
Et kuin tehny väärin, oot silti siin entistä kauniimpana/
Ja kun rakastan niin, kuiskaan korvaas kuin oot ihana/

Niin ja yön viimesillekin tunneille, hehkeytes hohtaa/
Mua eteenpäin johtaa! Vaik et vieres oliskaa/
Ja ne hetket kun ollaan pidempään aikaan erossa/
Niin et ikävän aikaan, pääs rukkaa yht pitkää teosta/

Sun vartalosta! Sun silmistä! Sun nenästäskin/
Ja ilosin hetki olis jos sä mut aamutuimaan herättäsit/
Ja noh puhun tästäki, täs sit, kaipaan nytkin hymyys/
Ja pidän huolen, et se tulee pitkään pysyy/

Huuki.

second flow:
Oon tarinassa, sulhoehdokkaana prinsessalle/
Se on vannomatta parasta! Se on mun oma aarre/
Ja mun suuri tarve! Sille prinsessalle on sairasta/
Sitä ei toiset voi ymmärtää, kuin voi toista kaivata/

Viimeks nähtiin tänään, mut samal minuutil kun poistuit/
Ikävä saapu vierasille, ja sillon tiesin et poistuit/
Eikä yksin oo hyvä olla, vaik se olis päivän mittasta/
Mut onneks rakkauttakaan ei voi ajas mitata/

Kun nuoli osuu, niin se sit kans osuu/
Sitä turha torjuu! Koska siit saa onnest horjuu/
Ja mä oon onnesta sokeena! Vieressä kultaseni/
Nyt haluun et kuulet, mun lupaukseni/

Rakastan sua tänään, rakastan sua huomen/
Rakastan sua ikusesti, rakastan sillonki ku kuolen/
Kuoleman jälkeenki! Katon sua tähdistä tauotta/
Sillä en saa ees katset irti susta, ja kulta tää on totta/

1.
Tänään tähtien alta, löysin mahtavan tienvarren/
Löysin polun jota kulkee, ja siihen jopa tarpeen/
Halusin näyttää jotain, joka nosti mun itsetuntoo/
Jos joku puhuu ittestään, mä sanon: ''kato mitä mul on''/

Näyttäsin kuvaa, ja ylpeilisin kun kukko tunkiolla/
Se on kuva mun tytöstä! Ja sen vieres oon hurmiossa/
En saa tarpeeks sen huomiosta! En ikinä riittämiin/
Tuntunu kovalta välil, mut rakastanu siks laulan siitä niin/

Pari päivää sit se tekstas kuin se pelkää/
Et jättäsin sen yksin! Eikä sitä auttanu sekään/
Et kuin kerroin sille, miten rakastan ja välitän siitä/
Ja et vaik se näyttäs miltä! Mä siitä pidän/

Mut kun se tuntee, elävänsä mörkönä maailmas/
Vaik mä tunnen eläväni sen vieres taivaas/
Onhan tää pehmoo, mut tarviin sitä tyttöö sairaasti/
Ja jo nyt kadun sitä, et kerran sitä jo sainasin/

Huuki.
Tänä iltana, iltana niinku muinakin mietin sua/
Rakas oot tärkee! En haluu pahaa tapahtua/
Miks et voi uskoa? Että oot tollasena just parasta/
Mä haluun kailottaa kaikkialle,! että sua rakastan <3

1.
Pistä tonni, mä juon itteni penkin alle/
Pitäs ripittäytyy, mut nää sille sit henkist tarvet/
Et sä vaan käsitä, mut näät näis käsis verisis arvet/
Ne kohtalon oikut! Vaik muut meniski valheest/

Niin tästä en voi kiistää puhuvani totta teille/
Sekopäitä, virtaviivasii tapoja, vihaa heittereille/
Hallitus mitä teitte meille? Uus aikakaus aluillaan/
Huomisen tullen uudet maisemat, uudet ilmat/

Paikka ja aika nimettään ihan uuteen uskoon/
Tää tuhansien järvien maa, se paskastaan turpoo/
Lupii lisää ydinvoimalle, lisätään jätet maailmaan/
No vitut tulevist sukupolvist, hyvä meiän taivaas/

Siin samas, kun lapsenlapset kieriskelee paskassa/
Kiroten meitä! Mut tätä tapaa ollaan Helvettiin matkalla/
Ja muutenki täs verojen maailmassa, rikastumiseen rahkeita/
Kun sakot tulee, lähes kaikest, väärist liikkeist, väärist napeist/

K.
Hallitus kasaa painetta, päättäjät kusettaa meitä/
Päätökset mättää! Rakennetaan lisää teitä/
Paikkaan missä ei mitään, eikä rakenneta mitään/
Kato kun näytetään fiksuilt! Niin kansa pitää/

Taksil hurvitellaan, edes takas, turhii matkoja/
Tavalliset ihmiset maksaa, veroilla mitä tulee satoja/

Intro.
Vielki elossa - Hömpsät sille
18vuot terveen - Hömpsät sille
Mä oon vielkin minä - hömpsät sillekin
Ota hömpsät itekin - hömpsät sillekin

1.
Perhe ja ystävät, tulee kaiken edelle/
Naiseni kaunein, rakastan sua edellee/
Miks valittaa? Mikä olis parempaa?/
Kun elämä rattosa, mitä olis haaveena?/

Jos on saanu jo rakkauden, ja turvan/
Tuesta puhumattakin, puuttuu enää koti tupa/
Jossa kehdos keinuis lapsonen kaunein/
Ja vanhempan, sais nauttii keinun vauhdeist/

Kun isäukkona, keinutan sen tähtiin/
Ja sit opis kokeneen, se kävis hyvät hetket läpi/
Opettasin, mihin aineisiin ei koskettas/
Ja kun isälki menis lujaa, oltas sen äidin otteessa/

Välil kun tuppaa, mulla mennä överiks/
Ja vaik en aina pysähtys hevil/
Niin luottoo löytyy tohon naiseen niin paljon/
Et niin rakas se on, et haluun sille parast tarjoo/

Huuki.
Hyväl onnel, voin kiittää rakkaitani/
Ilman teitä! En olis löytäny paikkaani/
Kiitos ajasta, jonka antanu mun puolesta/
Ja uskokaa pois, voisin ottaa luodit teidän puolesta/

Naiselleni erityis kiitos, et sinnittelet vierelläin/
Tiedän ettei oo helpoint vieressäin/
Ei oo helpoint vieressäin/

1.
Rinnas jyskyttää, koitan löytää sisäistä balanssii/
Luulitte mua halvaksi, kun viimeks tavattiin/
Mä otin sen raskaasti! Ja haluun maksaa takasin/
Se mitä sä halavit! Mä tallaan lyttyyn saappasil/

Päivii ei oo rattosii, ennen kun saan verikostoni/
Oon pitkävihainen, vai mitä oikeen odotit?/
En oo päivääkään katunut, hautovani kostoo/
Haluun tappaa, ja heittää sit sut rotkoon/

Ja teille seläntakan paskaa jauhaville/
Tuun takaa tän, et teidät tuun hautaa ite/
Elävänä taikka kuoleena! Ootte vääräl puolella/
Taisitte tekin saada väärän käsityksen mun ulkokuoresta/

Ja se raivo mun sisälläin, se huutaa ulos/
Ja ettet näkis vääryyksii, sun silmäs puhkon/
Eipä tuu enään inistyy, mitä tuli nähtyy taaski/
Vihaa, raivoo! Verta mä vittu tarviin/

Huuki:
Näin kun perhonen lens näytölle, tapoin sen/
Raivo sai mut valtaan, ja löin sille tavoitteen/
Kertonu sekopäisyyteni harvoille/
Ja harvemmille, oon jättäny ne niille/

Se oli vika piste! Se oli viimeinen/
Siit kuvastaa se kuollut perhonen/

2.
Särjin kuvajaisen! Särjin sen murheen/
Korvasin raivopäisyydel, ja pahal murteel/
Olin vihainen, mutten ikin tätä luokkaa/
Nyt veriset sormet, joita katsoes pystyn huokaa/

Tein rikoksen, vittu mitäs sitten?/
Ei mun maailma kaatus, vaik joutusinki hirteen/
Kuhan saan tähän pisteen! Se riittää mulle/
Et vittu oo osa mua, etkä voi käsittää mitä tunnen/

Mut odotan et sun säälittävät avunpyyntös lentää tuules/
Kun sä paskiainen näät mut puukonkaa tulles/
Se mitä sä kuulet, ei vastaa mun elintapaa/
Kusipäämaisuutes, saa mut repii raajas/

Ja nautinto on sitä mukaa, ihan sairasta!/
Mut kai sen nyt huomaa, et sua piti rankasta!/
Ja jos lysti on, mä teen taidet sun selkärangasta/
Lopuks voisin hiuksillas, lattiatkin lakasta/