IRC-Galleria

1.
Nostan hupun päähän, otan taskust sytkän/
Sytytän kynttilän vuokses, ja kuuntelen sydänt/
Se sykkii biitin tahtii, se saa mut inspiroimaan/
Hyvä fiilis iskee, ja alan taustaa täysii soittaa/

Käsi kaartaa vuokses! Mä piirrän taivaalle tähtiin/
Tiedän et oot siel, tiedän et sä sinne lähdit/
Mä en enää kärsi! Mä oon onnellinen vuokses/
Koska tiedän hyvin, et oon viel tulos luokses/

Soitan tän tahdin sulle, tehny siihen lyriikatki/
Susta puhuessa, mun ei enää itkee tarvi/
Oon päässy ylitses, mut kaipaan tietenki/
Tiedetään molemmat hyvin, et tuut palaa mieleeni/

Viel monesti, ja viel mones eri tilanteessa/
Mut nyt tän ikävän jo myöntää kehtaan/
Vaik tuun ikusesti olee vihanen sulle siitä/
Et riistit henkes! Mut silti elämästäs luojaa kiitän/

Huuki.
Pöydäl ruusu maljakos, se symboloi rakkautta/
Mulle se muistuttaa susta, ja luo kaipausta/
Mieli tekis itkee! Mut mä oon sitkee/
Oon jo lähes tulkoon sut mun elämäst pois kitkee/

Kiitos silti kaikesta, kiitos osan otosta elämään/

2.
Jos sanoil voi satuttaa, miks sil ei voi parantaa?/
Se on ikävä totuus, et sil voi kyl hengen varastaa/
Sanoilla voi tapattaa, mut ei voi palauttaa henkiin/
Mut kai se on oikein, kun kerran synnyttiin peliin/

Jost ketään ei oo luotu selvii hengis loppuun asti/
Mut kun se viimenen hetki tulee, se tulee lopultakin/
Sil matka on pitkä, vaik vast kaheksantoista vuotta/
Niin mä tunnen sen, niin et olisin eläny suotta/

Mä en ihmisiin luota, ne valehtelee joka tilanteessa/
Tiedän et väärä mielikuva, mutta kun kokenu kerran/
Kokee sen uudestaan, siks mielummin oon varuillaan/
En kerro muille, vaan toiveeni huokaan ilmaan/

Jos joku tulee lähelleni, mä työnnän sen pois/
Oon liian vaikee, vaik mä kuin kaipaan toist/
Se tekee tuskaa, ja tappaa ystäväni kummiski/
Sil mä tiedän sen! Sil moni silmänsä jo ummisti/