1.
Niinku vanha puu, alkaa halkeilee muistoista/
Jokaselle siunattu elämä, ja ei oo tietä toista/
Valinnan mahdollisuus, luo myös katumusta/
Elämälle suruu, ja suurta ja pelottavaa tuskaa/
Mut kokemuksetkin on rajallisii, ja erillaisii/
''SATTUU'' Teot mun sielussa riipii/
Ne paskaks repii! Kaiken sen hyvän/
Mitä oli mussa! Piilossa siel syväl/
Nyt enää ontto! Ja heikko kuori pinnalta/
Lohkeilee! Ja en osaa paremmin ilmasta/
Kuin kaipuu kipuun, ja kuolemaan johtaa/
Mut suremaan, ja matkustamaan pois vaan/
Se vois poistaa, niin murheet kun paineet/
Hetken helpotti, kun unohdin aineet/
Pääsin pinteest, mut sit upposin kun titanic/
Tiedottomas tilas, kaiken jälleen vaan pilasin/
K.
Hetken tuntu hyvältä! Nyt itkettää/
Miks menin jälleen tän tekemään?/
Miks itken? Miks koen tän näin vahvana?/
Miten voi olla totta että oon näin paskana?/
2.
Nuoren kierre alko kun ekaa kertaa helähti nyrkkii/
Kohti toista poikaa! Ja sekin pelost et jäis yksin/
Jos ei löis! Nyt sitä tekee ihan muuten vaan/
Viha pakotti jatkaa, yhä uudestaan ja uudestaan/
Nautti vihasta! Ja rakens elämää sen avulla/
Ei nauttinu mut tyydytti kun sai satuttaa/
Sydämestä pistää! Liian julmaa jatkaa/
Kuolema auttaa! Kun sen tulla antaa/
Lähi liitoo, putoo naamalleen asvalttiin/
Muistot palautuu! Kuin elämäs ravattiin/
Turhaan! Vois vaan kuolla viel ku pystyy/
Jaettiin elämä lahjaa, miks mult ei tultu kysyy/
Haluunko ees tätä kaikkee! Halusinko ees elää/
Vittu mitä paskaa! Haluun mennä lepää/
Rest in peace minä! En kaipaa sitä lätinää/
Haistakoon kaikki paskat! Loppukoon kitinä/