1.
Ei viitti, ei tarvi, ei oikeestaan kerkii/
Nyt on vaan kiireitä! Ongelmii ei ehi setvii/
Oon onnellinen! Tai no sen kuvan annan teille/
Vaik joka ilta tekis mieli lyödä itteensä veitsel/
Niin osaan mä hymyillä! Ja heittää läppää/
Kyl mä hei pystyn omat ongelmani händlää/
Myöhemmin sitten, voin vaik kattoo aikaa sille/
Mut oikeestaan en ees jaksas päät vaivaa sillee/
Et jos jätän sen taakseni, tuskin se tulee eteeni/
Jaksa inistä! Mielummin teit jeesaa kerkeisin/
Ja turhanhan lievii mun ongelmat on teiän rinnalla/
Mä voin olla se tukipilari! Joka pitää teitä pinnalla/
Mun murheisiin ees turha paneutuu ne voi painaa villasella/
Mietitään teitä muita! Te ystävät tuutte kumminki ekan/
Sit jossain jälki junassa, myöhemmin mun asiat/
Haluun auttaa ja kuulla teidän omat tarinat/
K.
Mä en tarvii tukee! Myöhemmäks jätetään ne/
Ongelmat pienet! En kaipaa edes onnee/
Sellasta mitkä hoitas mun ongelmii paremmaks/
Mä tuun auttaa teit! Ennen ku teiän ongelmat menee aremmaks/
2.
En naura teille! eikä teidän ongelmat oo pienii/
Jos ei muuta niin pistetään toisillemme viestii/
Puhutaan asioit selviks, ihan miten vaan haluut/
En pakota, mut oon valmis toisten avuks tarttuu/
Oonhan mä jo monet hetket sitä tehny teiän hyväksi/
Sori et hetki meni taas! Kun jotenki omituisesti lysähdin/
Ei oo joo mun tapasta olla hiljaa ja siirtyy taka-allalle/
Nyt kumminki palailen! Ja hiljene takas en/
Voin olla taas se tuki! ja turva jos niin kaipaatte/
Nyt jos ongelmii on, en enään aikaile/
Vaan tartun heti auttamaan! Ja jos vaan kykenen/
Oon lähellä ja tuen! Poistu en en/
Kyl te voitte muhun luottaa, sama jäbä mä oon/
Breikinki jälkeen! Kumminki viel täs oon/
Ehkä vaikee uskoo! Mut tipuin hetkeks ongelmiini/
Mut ne on niin pienii! Et turha niist sit/