Kirjoitus Helsingin Sanomien keskusteluun
http://www.hs.fi/keskustelu/Tutkijat+kannattavat+laajaa+selvityst%E4+sodissa+kadonneista/thread.jspa?threadID=77597&tstart=0
Kadonneiden kohtalot on toki hyvä selvittää, mutta syy miksi jatkosodan historian uudelleenkirjoittaminen olisi syytä ottaa vakavaan harkintaan on kansallisten toimien todellinen itsetarkastelu, ei vain kunakin aikakautena kotiinpäinvetämisen kannalta sopivimman näkökulman etsiminen.
Otan esimerkkejä "Italia ja Suomen talvisota"-tutkimusteoksellaan väitelleen Pirkko Kanervon haastattelusta (Turun Sanomat 10.2.2007 Kulttuuri)
http://www.turunsanomat.fi/kulttuuri/?ts=1,3:1005:0:0,4:5:0:1:2007-02-10,104:5:437822,1:0:0:0:0:0:
"Toisen maailmansodan kulku ja sitä kautta koko Euroopan historia olisi saattanut saada aivan toisenlaisen käänteen, jos Suomen hallitus olisi valinnut toisin talvisodan ratkaisuhetkinä - jos Suomi olisi Saksan sijasta kääntynyt länsiliittoutuneiden puoleen etsiessään tukijaa sodassa Neuvostoliittoa vastaan." ... "Talvisodan syttyessä Italia asettui Saksan antamien ohjeiden vastaisesti lännen rinnalle ja tuomitsi venäläisten hyökkäyksen. Kun Saksan ja Neuvostoliiton välejä määritti samanaikaisesti Molotov-Ribbentrop -sopimus, Adolf Hitler joutui pahaan välikäteen, ja sen oli syytä pelätä Italian liittyvän lännen leiriin.
...
Italian mukana Saksa olisi menettänyt muutkin potentiaaliset liittolaisensa Tonavan ja Balkanin alueella, Unkarin, Romanian, Bulgarian ja Jugoslavian."
...
"Kanervo uskoo, ettei Neuvostoliitto olisi halunnut sotaa länsiliittoutuneita vastaan, ja siksi talvisota olisi loppunut nopeammin ja Suomelle edullisemmin, mikäli Suomi olisi taitavasti osannut pelata länsiliittoutuneiden avuntarjouksen poliittisella painoarvolla Neuvostoliiton suuntaan."
Ymmärrän hyvin että oman pesän puhdistaminen vaatii puhdistautumista myös tämän kaltaisista, umpihankea lapioivista, näkökannoista. Etenkin kun tästä voisi kuvitella heräävän lisää kiusallisia kysymyksiä.