IRC-Galleria

http://www.youtube.com/watch?v=kGdzvyzfd-A&feature=related

Louis CK is back with "Louie"

"HS - Kulttuuri - 1.7.2010 - 5381 merkkiä - 1. painos

TUSKA 2.–4.7.
Metallimiehen monta minää

Devin Townsend esiintyy kaksi kertaa Tuska-festivaalilla. Lauantaina hän nousee lavalle itse, perjantaina on vuorossa alter ego, avaruusolento Ziltoid.

JUSSI AHLROTH HS
Taitaa olla ensimmäinen kerta, kun metallifestivaalin pääesiintyjä on avaruusolento.

No, oikeastaan Tuskan päälavalle nousee huomenna nukke. Tai mies naamarissa. Tai video, jolla esiintyy jompikumpi.

Yksityiskohdat ovat vielä salaisuus, mutta juonesta vastaa joka tapauksessa mies nimeltä Devin Townsend.

Avaruusolio on Ziltoid, Townsendin humoristisen scifi-heavy-teoksen Ziltoid the Omniscient päähenkilö.

Devin Townsend on metallimusiikin outolintu, eräänlainen heviversio Frank Zappasta. Hänen levynsä vaihtelevat äärimetallista ilmavaan ambientiin. Lavalla hänellä on maine lähes koomikon tasoisena viihdyttäjänä.

"Metallimusiikissa on se huono puoli, että luokitellaan kategoriaan, jota ei oteta musiikillisesti kovin vakavasti. Heti ajatellaan 45-vuotiaita pitkätukkaisia miehiä ja Manowar-paitoja", Townsend kertoo puhelimessa kiertueelta.

"Minulle metalli on äänimekanismi, dynamiikkaa, jolla voi välittää liioiteltuja tunteita."

Niin, sekopäisestä huumoristaan tunnettu Townsend ottaa musiikin vakavasti.

Huomenna Tuskassa Townsend esittää ensimmäistä kertaa lavalla kokonaan Ziltoid the Omniscient -levynsä.

Tuskan organisaatio päätti tilata teoksen konserttiversion erikoisesityksenä.

"Ziltoid Kaikkitietävä" on tarina omituisesta avaruusherra Ziltoidista, joka saapuu maapallolle vaatimaan kupillista täydellistä kahvia ja aloittaa sodan kun ei sitä saa.

Miksi monipuolisesti lahjakas muusikko päätti alkaa leikkiä avaruusolennolla?

"Olen aina ollut lavalla liioiteltu versio itsestäni, se hullu omituinen hevimuusikko. Ziltoid on tämä rooli äärimmilleen vietynä."

Townsendilla on ollut ongelma julkisten rooliensa kanssa. Koko uransa ajan hän on rakentanut jotain ja pian purkanut sen.

"Kiertuemanagerini sanoi, että minulla on tapana luovuttaa helposti. Se on totta. Olen monta kertaa luopunut menestymisen mahdollisuudesta."

Townsendin ura alkoi 19-vuotiaana, kun Steve Vai kutsui hänet laulamaan levylleen ja kiertueelleen vuonna 1993.

"Sain paljon enemmän kuin odotin, hyvässä ja pahassa", hän muistelee. Lähdettyään Vain bändistä hän teki Strapping Young Lad (SYL) -nimellä yksin äärimetallilevyn Heavy as a Really Heavy Thing, jolle hän purki turhautumisensa musiikkibisnekseen. Levyn tehtyään hän kokosi nimen alle kokonaisen yhtyeen.

"Se alkoi ironiana ja päättyi parodiana", Townsend kuvailee SYL:ia, yhtyettä, jonka keulamiehenä hän nousi kulttihahmoksi metallipiireissä.

Kiinnostus veti tempoilevaa taiteilijaa samaan aikaan jo toisaalle. Townsend alkoi tehdä tunnelmallisempia soololevyjä.

1990-luvun lopulla eri suuntiin sinkoileva Townsend kohtasi uudenlaisen rajan.

"Suvussani kulkenut taipumus mielisairauteen laukesi huumeiden käytön takia."

Lopullinen muutos koitti vuonna 2006. Townsend oli liittänyt paljon huonoja elämäntapoja raskaan metallin soittamiseen. Hän luopui molemmista ja hajotti SYL-yhtyeensä.

Uusi alku ei ollut helppo.

"Istuin alas kitara kädessä eikä mitään tapahtunut. Mietin, että ehkä minä en sitten selvin päin ole muusikko."

Townsend rakensi studion, tuotti toisten levyjä, tuli isäksi ja vietti perhe-elämää. Psykiatrin avulla hän lopulta löysi rohkeuden palata musiikin tekemiseen.

"Pelkäsin musiikin tulevan ulos tavalla, joka vahingoittaisi minua."

Townsend pelkäsi vanhaa kierrettä - hän lähtee ilmaisemaan tunteitaan, ne tulevat ulos raskaana musiikkina, joka taas johtaa hänet huonoihin tapoihin.

"Psykiatri sanoi, että ala tehdä musiikkia ja katso mitä siitä tulee. Ehkä se on yhä raskasta, mutta sen takana on toisenlainen tarkoitus."

Se onnistui.

Townsend sävelsi kahden vuoden aikana viitisenkymmentä kappaletta. Hän jakoi ne neljäksi levyksi, projektiksi jonka nimi on Devin Townsend Project.

Levyt ovat tyyliltään hyvin erilaisia. Townsend kokosi jokaiselle erilaisen bändin. Kaksi levyistä, Ki ja Addicted ovat jo ilmestyneet, loput tulevat ensi vuonna.

Etsintävaiheensa aikana Townsend teki myös Ziltoid the Omniscient -levyn.

"Ziltoid on absurdi, hauska tarina avaruusolennosta, mutta se on tosi tarina. Se on minun tarinani. Esitys on taistelu minun ja Ziltoidin välillä, mutta lopulta meistä tulee ystäviä, koska olemme sama ihminen."

Kuin tämän merkiksi, Townsend liimasi Ziltoid-nuken päähän pitkät hiuksensa, jotka hän leikkasi luovuttuaan SYL-yhtyeestä.

Townsend aikoo jatkaa Ziltoidin tarinaa. Tuntuu kuin eräänlaisena vitsinä alkanut Ziltoid merkitsisi hänelle yhtäkkiä paljon enemmän.

"Ziltoidin kanssa voin jatkaa tietynlaisen musiikin tekemistä ilman että sidon itseni siihen henkilönä niin paljon. Jos se olen minä, vastaan kaikista sanoituksista ja ne liittyvät minuun. Nyt ne ovat tarinaa ja liittyvät tähän hahmoon."
"

"HS - Mielipide - 25.6.2010 - 2666 merkkiä - 1. painos

Sekä suomi että ruotsi ovat Euroopassa eksoottisia kieliä

Yli puolet elämästäni Keski-Euroopassa eläneenä minun on vaikea ymmärtää, miksi Suomessa painotetaan niin voimakkaasti kaksikielisyyden, suomen ja ruotsin kielten osaamisen merkitystä. Euroopasta katsottuna molemmat kielet, sekä suomi että ruotsi ovat eksoottisia pieniä kieliä. Hyvin harva Suomen ulkopuolella edes tietää, että tässä maassa puhutaan kahta kotimaista kieltä - tai kolmea, jos saame luetaan mukaan.

Suomi on ollut EU-jäsen vuodesta 1995. Ihmiset opiskelevat, työskentelevät ja matkustavat ulkomailla enemmän kuin koskaan.

Englanti on se kieli, jolla kansainvälisissä yhteyksissä kommunikoidaan, myös tiedeyhteisössä. Pohjoismaiden yhteisissä kokouksissa kommunikoidaan englanniksi varmaankin sen vuoksi, että norjalaiset, tanskalaiset ja ruotsalaiset eivät välttämättä ymmärrä toisiaan.

Tiedän, että saksa, italia ja espanja ovat minulle suomalaisena yhtä helppoja oppia kuin ruotsi, ehkä helpompiakin. Keski-Euroopan kouluissa valinnaisena kielenä on latina, koska sen osaaminen helpottaa muiden Euroopassa puhuttujen kielten oppimista.

Suomen EU-jäsenyyden pitäisi näkyä myös maan kielipolitiikassa. Onko järkevää uhrata resursseja siihen, että kansalaiset osaavat kahta pientä ja eksoottista kieltä? Saataisiinko kaikille paremmat palvelut heidän omilla kielillään, jos keskitettäisiin palvelut kieliryhmille sen sijaan, että vaaditaan kaikilta molempien kielten osaamista?

Perheemme paluumuutto Suomeen vuonna 2005 oli kaatua siihen, että saksalaiselta mieheltäni vaadittiin sekä suomen että ruotsin osaamista, jotta hän voisi hammaslääkärinä hoitaa Helsingin maksusopimuspotilaita yksityisvastaanotolla. Ei riittänyt, että hän osaa hyvin suomea. Hänen kollegaltaan puolestaan kiellettiin potilaiden hoito siitä syystä, että hän osasi vain ruotsia, saksaa, venäjää ja englantia, mutta ei suomea.

Käytännössähän potilaat olisi voitu ohjata heidän omaa kieltään puhuvalle hammaslääkärille, ja tulkkipalveluiltakin olisi säästytty.

Kaksikielisyys mainitaan usein Suomen rikkaudeksi, mutta onko se rikkautta, jos molempien kielten vaatimuksella estetään muualta Euroopasta tulevien koulutettujen ihmisten kotiutuminen ja työskentely Suomessa? Onko Suomessa muu kaksikielisyys kuin perinteinen ruotsi-suomi toivottua? Onko meidän tulevaisuutemme suomalaisina rajoittua pohjoismaalaisiksi (Paavo Lipponen, HS 17.6.) vai uskallammeko olla eurooppalaisia?

Onko aivan mahdoton ajatus, että sekä suomen- että ruotsinkielisille Suomen kansalaisille annettaisiin vapaus valita, haluavatko he opiskella toista kotimaista kieltä?

SINIKKA MÜNTE LÄÄKÄRI
ESPOO"

http://video.google.com/videoplay?docid=8831046128904338535#

Toinen hyvä dokumentti puolalaisen jalkapallohuliganismin sisältä. Jos sinulla on kolme varttia vapaata aikaa, kannattaa uhrata se tähän. Tätä ei voi selittää pelkästään sanoilla, se täytyy nähdä.

http://huumeongelma.blogspot.com/

Kirjoittanut: Charlie Brooker (The Guardian). Olisipa tämän tason kolumnisteja enemmänkin.
Suomentanut: Guttersniper (blogin ylläpitäjä). Tekstin elävyydelle hyvin oikeutta tekevä suomennostyö.

Israel-vihaaja rakastaa "tunnustaa Israelin synnit". Kaikki mitä Israel tekee otetaan henkilökohtaisesti, siitä mitä muut tekevät vaietaan.

Israelin-Hizbollahin sodan 2006 jälkeen tänne IRC-Gallerian ”Israelia vastaan”-yhteisön kuvaukseen lisättiin "Israelin sortavan libanonilaisia". Kertooko tämä enemmän siitä mitkä tahot libanonilaisia sortavat ja ovat sortaneet (=Syyria ja Hizbollah) vai Israelin vastustajien pikkuisen vinoutuneesta asioiden tajuamisesta? Tämä kertoo myös siitä, että Israelin vastustusta harrastavaa ei kiinnosta se, että libanonilaisia sorretaan ja että sortajat ovat muuttaneet maata, joka ennen oli alueella suhteellisen vapaa ja liberaali, islamilais-fundamentalistiseen suuntaan jossa kansalaisoikeuksia rajoitetaan ahdasmielisten oppien perusteella. Häntä kiinnostaa asia vain siltä kannalta jos Israel on tehnyt sotilasoperaation alueella ja kuinka asian voisi kääntää Israelia vastaan.
Toivonkin että Israel tekisi jonkin pienen operaation Kurdistanin alueella, näin saataisiin edes väliaikaista huomiota heidän hätäänsä. ”Vapauden laivasto”-jutun mediahysterian aikana Turkki on taas raidannut yhden kurdikylän Irakin vastaisella rajalla ja sotalaivastollaan asiassa uhitellut Iran on salassa teloittanut ainakin viisi ihmistä syytettynä poliittisesta toiminnasta, neljä näistä oli kurdeja joukossaan nuori nainen Shirin Alam Holi. Iran teloittaa jopa satoja ihmisiä vuosittain, myös alaikäisiä tyttöjä ja poikia.
Viimeisimmässä IHH-jutussa Israel-vihaajan logiikka näkee asian niin, että erittäin brutaalit israelilaissotilaat kylmästi murhasivat viattomia rauhanaktivisteja (=yhdeksän turkkilaisen IHH-järjestön jäsentä sai Mavi Marmaralla surmansa). Mavi Marmaran tapahtumista jokainen voi tietysti vetää omat johtopäätöksensä. Mielessä kannattaa kuitenkin pitää, että Turkki on myöntänyt sen mistä Israel sitä tapauksessa on syyttänyt: Mavi Marmaran väki väijytti laivaantulleet Israelin sotilaat. Seitsemän israelilaissotilasta haavoittui, kaksi näistä vakavasti. Tämä johtuu siitä, että Israel oli varautunut ensisijaisesti käyttämään pehmeää voimaa ja sotilaiden ykkösaseena oli paintball-aseet, jotka käsissään he nousivat alukseen. Vara-aseina heillä oli pistoolit.

Keitä Gazaan sitten oli pyrkimässä? Kaikki otokset Hesarin 06.06.2010 taustajutusta ”Saattue Gazaan” http://www.hs.fi/verkkolehti/sunnuntai/20100606/artikkeli/1135257358593:

"Gazaan pyrkineissä avustuslaivoissa oli aktivisteja joka makuun: tiukan linjan turkkilaisia, patsastelevia europoliitikkoja ja ruotsalaisia vasemmistotaiteilijoita. ...
Kun IHH tuli mukaan Freedom Flotillaan, projekti alkoi toden teolla kiinnostaa muitakin muslimimaita. Joukkoon liittyi korkean tason tukijoita esimerkiksi Indonesiasta, Malesiasta, Qatarista, Kuwaitista, Algeriasta ja Jordaniasta. Malesian entinen autoritäärinen ja Israelin-vastainen pääministeri Mahathir Mohamad lahjoitti saattueelle 300 000 euroa. Kuwaitin emiiri taas kustansi kokonaisen rahtialuksen."

Mavi Marmaran tapahtumien aikajana:
1) Israelin laivasto ottaa yhteyden alukseen ja kertoo realiteetit: http://www.youtube.com/watch?v=qKOmLP4yHb4&feature=channel
2) Turkkilaiset IHH-aktivistit pyrkivät estämään laivaan nousun (kuvattu Mavi Marmaran kannelta): http://www.youtube.com/watch?v=dQuB8XmRKZ4&feature=related
3) Israelin sotilaat nousevat aluksen herhiläispesään ja saavat kuuman vastaanoton (kuvattu Israelin merivoimien aluksesta): http://www.youtube.com/watch?v=i9DiczGv4zg
4) Ovea avaamaan pyrkivää sotilasta puukotetaan kolme kertaa takaapäin: http://www.youtube.com/watch?v=vwnlTHeCcxY
5) Näiden tapahtumien jälkeen Israelin sotilaat avasivat tulen ja yhdeksän turkkilaista IHH:n jäsentä sai surmansa.

Helsingin yliopiston kansainvälisen oikeuden professori Martti Koskenniemi arvioi Israelin toimet laillisiksi, mutta toivoo asiasta kansainvälistä tutkimusta todeten samalla kuitenkin sen tosiasian että Israel ei luota saavansa puolueetonta kohtelua YK:ssa eikä siksi YK:n tutkimuksiin suostu.
Tässä klippi asian käsittelyyn YK:ssa ja Israelin edustajan vastaus (kannattaa katsoa ymmärtääkseen Israelin asemaa YK:ssa ja nähdäkseen millaiset ihmisoikeuksien ihmemaat ovat Israelia kovimmin sanoin tuomitsemassa):
http://www.youtube.com/watch?v=CHFlP6dpNaM

Turkkilainen IHH-järjestö: http://en.wikipedia.org/wiki/IHH_(%C4%B0nsani_Yard%C4%B1m_Vakf%C4%B1)

Israel, Palestiina ja YK: http://en.wikipedia.org/wiki/Israel,_Palestine,_and_the_United_Nations

Peace. Se on siellä jossakin.

Liitän seuraavan kirjoituksen tänne blogiini, koska katson asian olevan verrattain uutispimennossa:

"HS - Mielipide - 25.5.2010 - 2333 merkkiä - 1. painos

Kurdien kohtelusta vaietaan

Iran teloitti 9.5. viisi poliittista vankia, joista neljä oli kurdeja. Vuosi sitten Iranin teloittaessa alaikäisen nuoren naisen, Delara Dalabin, Iranin Suomen-suurlähettiläs kutsuttiin kuultavaksi ulkoministeriöön. Nyt ministeriö on ollut hiljaa, eikä teloituksia ole uutisoitu suomalaisessa mediassa. Tapahtumaa ovat protestoineet vain kurdit Iranin suurlähetystön edustalla vahvasti poliisin vartioimina.

Suomen ulkopoliittisena linjana näyttää olevan vaikeneminen Iranin poliittisesti motivoiduista teloituksista.

Teloitetuista Farzad Kamangarin asianajaja Khalil Bahramian puhui vuosi sitten eduskunnan ihmisoikeusryhmän järjestämässä seminaarissa. Bahramianin mukaan Kamangarin oikeudenkäynti kesti viisi minuuttia, näyttöä syyllistymisestä rikokseen ei esitetty eikä tuomiota perusteltu.

Farzad Kamangar oli opettaja, ammattiyhdistys- ja ihmisoikeusaktivisti sekä toimittaja. Hänellä ei ollut poliittista asemaa. Kamangarin itsensä mukaan hänet pidätettiin Teheranissa, kun hän oli tapaamassa poliittisesti aktiivista veljeään. Vankeudessa häntä kidutettiin. Amnesty kiinnitti vuosia huomiota hänen tapaukseensa.

Pääasiassa kurditurvapaikanhakijoita avustavana asianajajana olen usein havainnut Maahanmuuttoviraston hylkäävän Iranin kurdien turvapaikkahakemuksia ja käännyttävän heitä perusteena poliittisen toiminnan vähäisyys, vaikka hakijan kertomukseen luotettaisiinkin. Usein perustellaan, ettei hakijaa ole tuomittu, pidätetty tai kidutettu. Iranin hallitukselle välitetään signaali, että satunnaisista suurlähettilään puhutteluista huolimatta Iranin hallituksen politiikkaa ei tuomita, kun se koskee kurdeja. Ennen pidätystään Farzad Kamangar olisi tuskin saanut Suomesta turvapaikkaa, koska hän ei kuulunut minkään puolueen johtoon.

Suomen hallituksen linjana on antaa kurdien asuttamien valtioiden menetellä heidän suhteensa kuten parhaaksi näkevät. Ilmeisesti ulkomaankauppaan liittyvien taloudellisten intressien vuoksi kurdeihin kohdistuvista ihmisoikeusloukkauksista vaietaan. Tämä asettaa kyseenalaiseksi myös kurdien turvapaikkapäätöksissä omaksuttujen linjausten todelliset syyt ja väitteet turvapaikanhakijoista onnenonkijoina.

VILLE PUNTO ASIANAJAJA
HELSINKI"

Tausta: http://users.jyu.fi/~aphamala/pe/issue3/kurd-ale.htm#human

http://www.hs.fi/verkkolehti/urheilu/20100529/artikkeli/Leikki%C3%A4+ja+vaaraa/1135257171327

"Leikkiä ja vaaraa
Kristian Sundqvist

Puolassa ei kannata ryhtyä parturiksi. Etenkin nuorten miesten hiukset kun ovat yleensä mallia siili ja päät raakataan kotioloissa.

Puola on viime vuosina kerännyt kyseenalaista mainetta jalkapallohuliganismin mekkana.

YouTube-videot kovaotteisista mellakkapoliiseista, teräshäkkeihin suljetuista faneista ja yleisestä riehunnasta eivät edusta sellaista Puola-kuvaa, jota valtaapitävät haluaisivat maailmalle lähettää.

Jalkapallohuliganismi lyö Puolassa kättä uusnatsismin ja siihen liittyvän rasismin kanssa. Suurin osa katsojista ei varmaankaan ole rasisteja, mutta katsomokulttuuri flirttailee rasismin kanssa.

Englannin alasarjoissa on perheenisilläkin usein valkoiset Lacosten tennarit ja esimerkiksi Stone Islandin pusero. Kyseinen sotisopa on merkki kuulumisesta niin sanottujen kasuaalihuligaanien suureen perheeseen. Kasuaalit eivät kanna seuransa värejä, vaan tiettyjen valmistajien merkkivaatteita.

Kun suomalaiset ja venäläiset jalkapallokannattajat ottivat viime kesäkuussa yhteen Mannerheimintiellä, kannettiin Suomen fanikulkueen kärjessä Stone Islandin logolla varustettua lakanaa. Haluttiin olla osa huligaaniperhettä, lakanassa luki "Time for Heroes".

Friedrich Nietzsche kirjoitti, että aito mies tahtoo elämältään leikkiä ja vaaraa. Jalkapallohuliganismin kanssa flirttaileminen tarjoaa molempia.

Olen tänä keväänä Lontoossa marssinut pahamaineisen Millwallin loppuunmyydylle stadionille poliisisaattueessa.

Valkoiset tennarit jalassa ja oikeaa logoa kantava paita päällä ei olo tuntunut vieraalta, vaan pelottavan hyvältä. Nietzsche tiesi mistä puhui.

Englannissa suvaitaan aikuisten miesten huligaanileikkejä tiettyyn pisteeseen saakka, mutta katsomorasismin osalta vallitsee nollatoleranssi. Siinä kelpo ohjenuora Puolalle ja Suomellekin, jotka ottavat tänään Kielcen maaottelussa yhteen.
Kirjoittaja on vapaa toimittaja ja kirjailija."

Oli pakko laittaa tämä artikkeli tänne, koska keskustelin juuri eilen illalla lontoolaisen vaihtarin kanssa jalkapallohuliganismista ja hän toi Englannin pahimpana esimerkkinä esiin juuri Millwallin. Millwallin fanien käytös vastaa siis todennäköisesti suurinpiirtein Puolan futisskenen keskimääräistä toimintaa.

Kuvassa puolalaisia huligaaneja.

Tausta: http://en.wikipedia.org/wiki/Football_hooliganism_in_Poland

http://www.hs.fi/verkkolehti/kotimaa/20100515/artikkeli/1135256849801
Quote
"Biaudet'n poliittisuus herättää runsaasti närää
Oikeuskansleri tutkii, valittiinko vähemmistövaltuutettu lainmukaisesti.
Hanna Kaarto
HELSINGIN SANOMAT

Eva Biaudet valittiin vähemmistövaltuutetuksi viime viikolla.

Oikeuskansleri selvittää, oliko Eva Biaudet'n (r) valinta vähemmistövaltuutetuksi lainmukainen.

Kantelun oikeuskanslerille jätti perjantaina Pakolaisneuvonnan lakimies Husein Muhammed, joka oli myös hakenut vähemmistövaltuutetun virkaa.

Hallitus nimitti Biaudet'n virkaan runsas viikko sitten. Viran kelpoisuusehtona on lain mukaan ylempi korkeakoulututkinto. Oikeustieteen ylioppilas Biaudet haki virkaa ja sai vapautuksen tästä vaatimuksesta.

Biaudet'n valinnassa painotettiin hänen poliitikkokokemustaan ja Etyjin ihmiskaupan vastaisessa työssä saamaansa osaamista.

Vähemmistövaltuutetun virkaa haki 31 ihmistä. Biaudet'n valinta on Helsingin Sanomien tietojen mukaan herättänyt kovaa arvostelua muidenkin hakijoiden parissa, mutta Muhammedin lisäksi muut eivät ole halunneet kertoa asiasta omalla nimellään.

Biaudet'n valinta tehtiin Eurooppa- ja maahanmuuttoministeri Astrid Thorsin (r) alaisuudessa, mikä on herättänyt epäilyn poliittisesta virkanimityksestä. Biaudet'lla on takanaan ura Rkp:n kansanedustajana ja ministerinä.

Muhammedin mukaan Biaudet'n työkokemus ei ole mitenkään ylivertainen muihin hakijoihin nähden. Hänestä on "mahdoton kuvitella", että poliittinen tausta ei olisi vaikuttanut valintaan.

Lain mukaan vähemmistövaltuutetun on oltava riippumaton.

Närää

herättää sekin, että Biaudet ei ole vielä kertonut, aikooko hän pyrkiä eduskuntaan ensi vuoden vaaleissa. Hän sanoi keskiviikkona Helsingin Sanomille, että harkinta on vielä kesken, mutta ehdokkuus näyttää epätodennäköiseltä uuden viran vuoksi.

"Nyt minulla ei ole poliittista postia, joten olen päivänpolitiikan ulkopuolella rkp:läisyydestäni huolimatta", Biaudet puolustatui.

Rkp:n

varapuheenjohtaja Nils Torvalds myöntää, että Biaudet'n nimityksessä on kiusallisia sävyjä. Torvalds on ulkoministeriön alaisen kansainvälisen ihmisoikeusasiain neuvottelukunnan puheenjohtaja.

Biaudet kommentoi hyvin kriittisesti nimityksensä jälkeisenä päivänä Hufvudstadsbladetin haastattelussa Sdp:n viimeaikaisia maahanmuuttolausuntoja.

"Toivon todella, että sosiaalidemokraatit eivät aio omaksua perussuomalaisten maahanmuuttajavihamielistä roolia", Biaudet sanoi lehdessä.

"Se tapa, jolla hän kommentoi, oli kiusallisella tavalla poliittinen", Torvalds sanoo. Torvaldsin mukaan myös Biaudet'n päätös pyrkiä eduskuntaan olisi myös "erittäin kiusallinen".

Biaudet'n valinta sen sijaan ei Torvaldsin mukaan ollut poliittinen. "Sellaista virkaa, joka kuuluisi läänityksenä jollekin puolueelle, ei voi olla. Se ei ole läänitys, Jumalan kiitos."

Tästä on kyse

Vähemmistövaltuutetun virassa vaaditaan ylempää korkeakoulututkintoa.

Eva Biaudet sai oikeustieteen ylioppilaana erivapauden hakea virkaa.

Hallitus nimitti Biaudet'n virkaan, sillä hänen laaja ja monipuolinen kokemuksensa katsottiin parhaaksi hakijoiden joukosta.
end of quote

Tässä itseni kanssa hyvin samaa mieltä olevan mielipidekirjoittajan teksti. Kaksikielisyys on poliittinen käsite. Todellisuus on monikielinen.

http://www.hs.fi/verkkolehti/mielipide/artikkeli/1135256568957

"Ruotsin kieli samalle viivalle kuin muut vähemmistökielet
Visa Kurki

Suomi ei ole kaksikielinen maa. Suomi on vähintään kuusikielinen maa, jos laskemme kielet, joita maassamme on puhuttu yli sata vuotta: koko maassa suomea, länsirannikolla ruotsia, Lapissa ja Helsingissä inarinsaamea, koltansaamea ja pohjoissaamea sekä ympäri maata romania. Nyky-Suomessa tulisi ottaa mukaan myös venäjä, jota puhuu yli 50 000 ihmistä, ja 10 000 somalin puhujaa.

Nämä kaikki tarvitsisivat palveluita omalla kielellään. Esimerkiksi saamelaisilla pula on suorastaan huutava. Huutoon vastaaminen on kuitenkin vaikeaa, liki mahdotonta.

Inarin kunta Lapissa on nelikielinen: sen kielet ovat suomi, pohjoissaami, inarinsaame ja koltansaame. Ruotsinkielisiä kunnassa asuu reilut kymmenen.

Onko todella järkeä, että inarilaiset opiskelevat ruotsia ruotsinkielisiä palvellakseen, kun lähin edes osaksi ruotsinkielinen kunta Kokkola on 700 kilometrin päässä?

Samaan aikaan Inarissa pieni 300 puhujan koltansaamelainen vähemmistö kirjaimellisesti kamppailee olemassaolostaan. Kunnat eivät pysty järjestämään lain määräämiä peruspalveluita saameksi, koska saamea osaavaa henkilöstöä ei ole.

Tätä taustaa vasten pakkoruotsi ja virkamiesten ruotsin kielen taitovaatimukset tuntuvat suorastaan järjettömiltä. Tilanne muuttuu vielä kohtuuttomammaksi, jos kaavailut pakkoruotsin alkamisesta jo viidennellä luokalla toteutuvat.

Samalla maamme todelliset vähemmistökielet jäävät entistä heikompaan asemaan. Näin köyhdytämme jatkuvasti maamme kielellistä perintöä ja moninaisuutta.

Toisen kotimaisen kielen pakollisen opiskelun sijaan pitäisikin voida valita toinen, kolmas, neljäs tai mikä tahansa kotimaisista kielistämme.

Voi toki väittää, että pakkoruotsin poistaminen tekisi karhunpalveluksen niille nuorille, jotka innokkaina virkamiehenalkuina törmäisivät ruotsin kielen taitovaatimuksiin.

Ratkaisu ongelmaan on yksinkertainen: Lakkautetaan nykyinen järjestelmä, joka vaatii ruotsia lähes koko virkamieskunnalta ja jonka seurauksena kaikki osaavat ruotsia paperilla mutta hyvin harva käytännössä. Sen sijaan viranomaisyksiköitä tulisi velvoittaa palvelemaan kaikilla kielillä, joita alueella laajasti puhutaan.

Lakia vain korjattaisiin vastaamaan sitä, mihin viranomaiset jo pyrkivät venäjänkielisessä Itä-Suomessa ja saamelaisten kotiseutualueella Lapissa.

oikeustieteen ylioppilas
Turku"