IRC-Galleria

Tiistaina herättiin jo kahdeksalta, jotta ehdittäisiin ajoissa Porschen museolle. Paikalla piti olla jo yhdeksältä, sillä aioimme käydä myös Mercedes Benz museossa tämän jälkeen. Porschen museo on kolmikerroksinen ja kerrokset kulkevat spiraalimaisesti niin, että koko ajan kävellään loivasti nousevaa käytävää ylöspäin. Lopulta ollaan ylimmässä kerroksessa, josta pääsee liukuportailla alas koko rakennuksen läpi kulkien, samalla voi vilkaista vielä kerran kerroksia ja autoja jotka on jo nähnyt. Meillä meni museossa kolme tuntia, koska mielenkiintoisia autoja ja tekniikkapisteitä oli lukuisia! Autojen esittely eteni kronologisesti vanhimmasta Ferry Porschen luomuksesta aina uusimpaan ja teknologisesti edistyneimpään urheiluautoon. Autojen seassa oli myös infopisteitä, joissa esiteltiin erilaisia teknologisia ratkaisuja, jotka tekevät Porschesta sen mikä se on. Esillä oli muun muassa jousituksen, moottorin, turbon, vaihdelaatikkojen ym. halkileikkausmalleja ja videoesityksiä. Mukaan annettu kuulokelaite kertoi lisätietoa niin halutessa, kun näppäili laitteeseen sen numeron joka oli auton tai infopisteen esittelylapussa. Kiinnostavimpia autoja oli tietenkin eri kilpasarjoissa käytetyt Le Mans -prototyypit (LMP), Carrera GT eri versioineen ja legendaarinen 911, josta löytyy rataversion lisäksi myös normaaliin katuliikenteeseen tarkoitettu malli. Kierroksen jälkeen Juha kävi ostamassa itselleen tuliaisia Porsche-paidan ja parin kirjan muodossa.

Porsche-museon jälkeen jalat olivat taas todella tulessa. Menimme hotellille viemään Juhan ostokset talteen ja istuttiin rautatieasemalla hetkeksi kahville, ennen kuin jatkettiin matkaa. Oltiin Mercedes-Benz museolla kahden aikaan, joten meillä oli neljä tuntia aikaa kierrokselle. Museo on paljon Porsche-museota isompi ja sielläkin kierretään samaan tapaan spiraalimaisia kerroksia alaspäin. Museokierros alkoi hevosesta. Kyllä vain, siellä oli hevospatsas, jonka viereen oli kirjoitettu jonkun autoilun alkuaikojen tunnetun henkilön lausahdus "auto on hyvä työväline, mutta hevosta se ei koskaan tule korvaamaan". Tämä henkilö oli enemmän väärässä kuin osasi kuvitellakaan. Mersun historia ulottuu kauas, joten kierroksen ensimmäiset ajokit olivat puurakenteisia ja puupyöräisiä vaunuja. Kierros eteni lopulta pohjakerroksiin, joista löytyy moderneimmat autot ja kilpa-autot. Mika Häkkisen F1-maailmanmestaruusauto, ajohaalarit ja pokaali olivat esillä lasivitriinissä, ja paljon muutakin. Erikoisuuksina nähtävillä oli muun muassa vanha paavi-auto, eli sellainen jossa on lasikoppi, ja Jurassics Parkissa käytetty maastoauto. Museokierros toimi hyvin myös historian kertauksena, sillä käytävien seinillä oli infotauluja historiallisesti tärkeimmistä tapahtumista, mukaan lukien esim. Wrightin ensilennosta, maailmansodista, ensimmäisistä kuukävelyistä... Aikajärjestyksessä tietenkin. Mersun museo käveltiin lopulta kahdessa tunnissa läpi, ei me enää jaksettu pysähtyä jokaisen auton kohdalle ihmettelemään. Täälläkin sai korvakuulokkeet mukaan, mutta ne olikin hieman erilaiset. Ne nimittäin alkoivat automaattisesti kertoa tarinaa kun kävelin uuteen huoneeseen. Ja jos halusin lisätietoa jostain autosta, riitti että osoitin kuulokelaitteen lukijaa auton vieressä olevaan tarralappuun. Laitteesta pystyi sen jälkeen vielä valitsemaan haluanko kuulla auton tekniikasta, yleistietoa, historiasta tai lapsille suunnatun version.

Museon jälkeen mentiin syömään ja lepäämään hotellille hetkeksi. Illalla käytiin vielä ajamassa kartingia, koska eiliseltä oli jäänyt toiseen ajoon oikeuttava kortti jäljelle. Eipä ole tullut ennen ajettua kartingia iltakymmeneltä. Se paikka on joka päivä kello 23 saakka auki. Rata oli taas tyhjä, oltiin ainoat asiakkaat, työntekijätkin alkoivat seurata juuri alkanutta jalkapallon MM-kisojen Saksa-Brasilia ottelua. Ajo meni hyvin, itse kukin paransi omaa aikaansa sekunnilla eilisestä. Silti olisi halunnut ajaa enemmän, jotta kierrosaikaa olisi saanut hierottua pienemmäksi.

Kun päästiin karting-paikalta metrolla rautatieasemalle, päätettiin käydä asemalla olevassa Spar-kaupassa hakemassa jotain suolaista ja juotavaa. Ihmiset seurasivat jokaisen asemalta löytyvän tv-ruudun edessä jalkapallomatsia hyvin hilpein mielin. Vilkaistiin mielenkiinnosta ottelun tilannetta, Saksa oli johdossa 5-0 ennen puoliaikaa! Vaikken jalkapalloa seuraakaan, niin tiedän että tuollaiset lukemat ovat hyvin epätavallisia jalkapallossa. Varsinkin MM-kisojen välieräottelussa. Ei tuollaista vain tapahdu. Saksalaiset juhlivatkin jo varmaa voittoaan, fim-nil kuului joka puolelta ja jotkut tulivat heittämään ylävitosia. Oli pakko olla iloinen saksalaisten puolesta! Hotellille päästyämme totesimme Timon kanssa että on pakko mennä katsomaan kadulle kansan iloa. Emme arvanneetkaan, että hotellin ja rautatie aseman välinen katu olisi yksi fanien kohteista, nimittäin katu täyttyi hyvin pian tööttäilevistä Saksan lipuin varustelluista autoista joiden kyytiläiset roikkuivat ikkunoista, ja jalan liikkuvista ihmisistä jotka lopulta täyttivät ja tukkivat koko kadun. Liikenne kadulla pysähtyi ja poliisi tuli tukkimaan risteykset, ettei kadulle voi enää ajaa. Ihmiset saivat juhlia vapaasti eikä poliisi puuttunut siihen, tietenkään. Lopulta katu tyhjeni Ihmisistä ja poliisi vapautti liikenteen kadulle. Luultiin että se olisi ollut siinä, mutta mitä vielä. Tööttäilevät autot saapuivat kadulle melkein välittömästi :D Tällä kertaa kadut eivät enää tukkiutuneet, vaan autot pääsivät kulkemaan vapaasti. Me jaksettiin seurata sitä menoa tunnin ajan, eikä kansan ilo laantunut vieläkään.