IRC-Galleria

Lähtö sujui mukavasti ja aikataulun mukaisesti; olemmehan Euroopassa. Nautin aamiaisen lentoasemalla juomani kahvin täydennykseksi.

En muistanut tarkistaa aikavyöhykkeitä ja lennon kestoa Wieniin. Toivottavasti ehdin jatkolennolle Erbiliin eli Hawleriin. Austrian Airlines on luvannut minulle lisäpalveluna pyörätuolikuljetuksen koneelta koneelle suoraan. Vaihtoaika on vain 40 minuuttia ja se on tosi lyhyt suuren lentoaseman läpikulkemiseen. Koska minulla on rasitusastma, en voi enkä saa juosta askeltakaan. Siksi olenkin mielissäni jo valmiiksi siitä, että pääsen kyydillä vaihtolennolleni.

Miellyttävä, opettajaksi opiskeleva nuorimies noutaa minut terminaalin ovelta ja kiidättää portille 55C. Boarding on jo alkanut, kun saavumme sinne! Omin voimin en olisi ehtinyt siis ajoissa. Hamstrasin kaikki suomen-, englannin- ja saksankieliset telineestä Muumimamman käsilaukkuuni.

Ennen lähtöä, stuertti tulee tiedustelemaan minulta, olenko se rouva, jolla on erikoisruokavalio. Lounaaksi on hapanimeläkanaa. Aterian jälkeen katson Made of Honor-nimisen elokuvan. Se kertoi miehestä, joka ei uskaltanut sitoutua. Kun nainen, jota hän rakasti, pyysi häntä morsiusneidokseen, mies tajusi tunnustaa rakkautensa; mutta vasta naisen astellessa alttarille toisen miehen kanssa.

Saavun Erbiliin (, jota tästä lähtien sanon Hawleriksi, koska olen Kurdistanissa ) klo 14.50 eli 10 minuuttia etuajassa. Koneen lämpömittari näyttää ulkolämpötilaksi +37 celsiusastetta! Riittävän lämmintä kesälomasääksi ; )

Bussi noutaa matkustajat koneelta. Jonotan passintarkastukseen jenkkien ja kurdien seassa. Virkaiilija tiedustelee minulta viisumia. Kerron olevani naimisissa kurdin kanssa ja näytän maistraatin avioliittotodistuksen ja apostillen. Ilman niitä, minun olisi pitänyt käydä ilmoittautumassa ulkomaalaistoimistoon, mikäli oleskelisin yli 10 vuorokautta Kurdistanissa.

Bangladeshilainen laukunkantaja tulee auttamaan minua laukkujeni kuljettamisessa. Laukut läpivalaistaan ja minä kuljen turvatarkastuksen läpi. Matkustajat siirtyvät minibusseihin, jotka kuljettavat lentoasema-alueen ulkolaidalle checkpointille.

Sukulaiseni odottavat minua siellä. Saan käteeni heti vesipullon. Sulloudumme saunanlämpimään autoon. Soitan miehelleni ja kerron olevani perillä. Saavumme muutaman minuutin päästä sukulaisteni talolle.

Avaan matkalaukkuni. Jaan lahjat tulkkini avustuksella mieheni sukulaisille. Iso matkalaukku tyhjeni kokonaan. Nyt se on valmis palvelemaan mieheni sukulaista, joka matkustaa kanssani Suomeen.

Aurinko on laskenut ja aloitamme aterioinnin. Ensin syödään taateleita ja juodaan vettä. Tyhjennettyämme monta ruokavatia, on aika aloittaa teeseremonia. Poikkeuksellisesti nautin pari stikaanillista eli pikkulasillista teetä. Paaston aikana kahvia ei saisi juoda ollenkaan. Minua kristittynä säännöt eivät koske, mutta olen kohtelias ja huomaavainen muita ruokailijoita kohtaan. Talon isäntä on kova kahvinjuoja. Toin hänelle tällä kertaakin ison purkillisen murukahvia tuliaiseksi.

Äitini lähetti anopilleni lahjaksi valokuvateoksen Suomesta. Selailemme sitä moneen kertaan läpi illan mittaan. Vastailen kysymyksiin ja kerron lisätietoa elinolosuhteista Suomessa. Ruska ja revontulet, järvet ja metsät herättävät paljon mielenkiintoa.

Suurin osa talonväestä ja vieraista lähtee kyläilemään läheiseen enon taloon. Minuakin pyydetään mukaan, mutta kieltäydyn vedoten väsymykseen. Laitan silikonikorvatulpat korviin ja käyn nukkumaan. Unen läpi kuulen keskustelun ääniä. Ja aamuyön aterian valmistamisesta ja nauttimisesta tulee omat äänensä kolmelta yöllä. Tiedän entuudestaan, että kohta kaikki taas jatkavat nukkumista, joten en anna äänien häiritä nukkumistani sen enempää.

odotan boardingia Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Lennän Wienin kautta Hawleriin eli Erbiliin hetken kuluttua.

Ruumaan lastattu laukku ( 25,5 kg) on täynnä tuliaisia mieheni sukulaisille ja tietenkin Kristiina Koivuselle. Hän pyysi vielä ostamaan edam-juustoa lentoaseman Stockmannilta. Juustonnälkä on varmaan aika suuri viikkojen Kurdistanissa oleskelun jälkeen ; )

Lämpötilan Kurdistanissa yli +40-astetta, joten varmaankin tarkenen siellä. Ostin vielä eilen Norasta 2 valkoista puuvillatunikaa ja 2 intianpuuvillahametta. Hellevaatteita ei olisi varmaan muualta enää löytynytkään kuin Norasta Mannerheimintieltä päivystävän apteekin kulmalta.

Helsingissä lämpötila tippunut ajoittain jo alle kymmenen asteen, joten syys- ja talvisesonkivaatteita ainoastaan tarjolla kaupoissa.

Terveisiä kollegoille "kassaan"; tiedätte kyllä, keitä tarkoitan ; ) Nyt sitä mennään oikeasti etelään ja lämpimään. Rusketusta minulla ei varmaankaan ole teille esitellä palattuani Suomeen, koska palan aina auringossa.

Vaasaan kiitokset tuesta ja neuvoista : )

Kela otti äitiyspakkaukseen
kaksikielisille perheille suunnatun
esitteen Anna lapsellesi
lahja – Ge ditt barn en gåva ensimmäistä
kertaa tänä vuonna.
Esite on tarkoitettu perheille,
joissa lapsen vanhemmilla on
eri äidinkielet. Siinä annetaan
tietoa lapsen kasvattamisesta
kaksikielisyyteen ja sen vaikutuksesta
lapsen kielelliseen kehitykseen
sekä käytännön neuvoja
vanhemmille. Kaksikieliset
perheet ovat kansainvälistymisen
ja EU-jäsenyyden myötä
Suomessa merkittävästi lisääntyneet
viime vuosina ja lisääntyvät
edelleen. Esitteessä
käsitellään kaikkia kieliä, ei
pelkästään suomen ja ruotsin
kieltä.
Esite otettiin pakkaukseen
Suomenruotsalaisten kansankäräjien
aloitteesta. Kansankäräjät
on myös kustantanut esitteen,
joka on saatu äitiyspakkaukseen
maksuttomana.
Esite valittiin pakkaukseen
kokeilumielessä, ja siitä kysytään
palautetta syksyllä tehtävässä
äitiyspakkauksen tuotteita
koskevassa Kelan tutkimuskyselyssä

Pizza- ja moppilesket-nimellä tunnetuksi tulleet vertaistukiryhmämme ovat pian käynnistymässä. Olen tiedustellut toimintaa varten tiloja eri puolilta Helsinkiä. Toiveeni olisi, että vertaistukiryhmiä olisi jatkossa jokaisella asuinalueella; lännessä, pohjoisessa, idässä ja etelässä.

Niitä, joita vertaistukitoimintamme kiinnostaa, pyydän olemaan yhteydessä minuun sähköpostitse ( aikuiskouluttaja@gmail.).

Kotisivumme ovat päivitystyön alla ja siirtyvät toiseen osoitteeseen piakkoin.

http://www.tourismkurdistan.com/photog.asp

Aika suppea teos, mutta aiheuttaa matkailukuumetta ainakin minulla : ) Ja uskon, että tehoaa muihinkin kaukokaipuuta helposti poteviin.

Takana ihana viikonloppu Vaasassa, edessä työviikko! Kiitos emännälle ja isännälle!

Jälleen kerran koin, että on tosi tärkeätä tavata muitakin kurdilais-suomalaisia pariskuntia. Tuli päivitettyä uutiset ja kuulumiset ja keskusteltua ajankohtaiset asiat läpi.

Mielipiteeni ja tietämykseni vertaistuen tärkeydestä vahvistui taas. Jokaisella suuremmalla paikkakunnalla pitäisi olla monikulttuurista parisuhdetta ja -perhettä tukevaa toimintaa. Se olisi ihan terveys- ja sosiaalialan pirtaan sopivaa työtä. Aivan varmasti keskusteluryhmiin ja perhekahviloihin löytyisi kävijöitä yhteiskuntamme koko ajan vahvasti ja nopeasti kansainvälistyessä.

- Moppileski -

Kokoonnumme Kannelmäessä; Pizza- ja moppilesket eli kurdien vaimot ja avovaimot! Tervetuloa mukaan joukkoomme. Olen vastassa Kannelmäen juna-asemalla Helsingin suunnasta tulevalla laiturilla klo 12.20 ja 12.35 junalla tulevia.

Menemme piknikille Mätäjoen puistoon. Eväät nyyttikestiperiaatteella, joten tuo mukanasi hieman enemmän syötävää kuin, mitä itse tarvitset. Jokainen tuo yhtä lajia; viinirypäleitä, mansikoita, keksejä tms. Tavataanhan!

dokumentti Pohjois-Irakin autonomiselta kurdialueelta eli Kurdistanista. Dokkari löytyy myös Ylen Areenalta. Katsokaa! Siitä selviää, mikä tilanne on siellä tällä hetkellä. Ei sotaa, ei levottomuuksia. Rauhallista, tavallista elämää....

Te, jotka olette yhdessä Irakin kurdin kanssa, kehotan teitä menemään vierailulle sinne. Ohjelma todistaa sitä, mitä olen kaikille jo neljän vuoden ajan kertonut; siellä voi vierailla ja siellä on turvallista.

EU:n tuomioistuin poisti kurdien PKK:n terrorilistalta

Julkaistu: 13:53 HS

stt–reuters


Luxemburg. EU:n tuomioistuin on poistanut Turkin kurdien PKK-järjestön unionin terroristilistalta. Tuomioistuimen mukaan EU ei ole perustellut riittävästi päätöstään.

Turkki on kieltänyt PKK:n toiminnan. Myös Yhdysvallat pitää PKK:ta terroristijärjestönä.

Tällä päätöksellä on suuri vaikutus kurdien itsenäistymispyrkimyksille. Nyt on mahdollista itsenäistyä/saada federalismi aikaiseksi; saada Kurdistan.

- Kotoutumisaikaa on pidennettävä

- Kotoutumiseen liittyvä suomen kielen koulutus pois työvoimatoimistoilta

Maahanmuuttajaperheiden kotona olevat vanhemmat oppivat suomen kielen huonommin ja hitaammin kuin heidän koulussa olevat lapsensa. Moni äiti ei ole vuosienkaan Suomessa oleskelun jälkeen ollut kielikurssilla. Vaikka siihen olisi kotoutumisaikana ollutkin mahdollisuus, moni ei ole pienten lasten hoidolta päässyt kielikurssille. Työttömät vanhemmat eivät ole päässeet osallistumaan yhteiskunnan toimintaan ja oppimaan yhteisiä pelisääntöjä suomen kielen lisäksi.

Yksinhuoltajuus on erittäin yleistä maahanmuuttajaperheissä. Yksinhuoltaja- yleensä äiti- elää eristäytyneenä ja lähes kielitaidottomana kotona monen pienen lapsen kanssa. Pienille lapsille päivähoidolla saattaisi olla merkittävä rooli niin lapsen kasvatuksen tukemisen kuin äidin jaksamisen kannalta. Suurin syy, miksi päivähoitoa ei käytetä niin paljon, ovat ennakkoluulot päivähoidon työskentelymenetelmiä kohtaan. Luullaan mm. , että lasten on syötävä sianlihaa ja että lapset kasvavat pois omasta kulttuurista, jos he ovat päiväkodissa.

Myös käytännönongelmat, kuten monen lapsen hoitoon kuljettaminen, saattaa olla ylivoimaisen vaikeata ratkaista. Samoin monen lapsen saaminen samaan päiväkotiin voi olla tosi vaikeata. Lyhyellä varoitusajalla järjestetty kielikurssi voi johtaa äkilliseen päivähoidon tarpeeseen viidelle, kuudelle lapselle. Käytännön ongelmat voivat johtaa äidin hylkäämään kielikurssin ja jäämään kotiin lastensa kanssa.

Tilanne asettaa lapsen perheessä rooliin, joka ei hänelle luonnostaan kuuluisi; lapsista tulee perheen asiamiehiä. Kielitaitoon tiivistyy yleisimmän tason ristiriita, jossa lapset tulkitsevat vanhemmilleen yhteiskunnan toimintatapoja. Roolien sekoittuminen aiheuttaa perhedynamiikassa jännitteitä. Vanhemmat saattavat menettää auktoriteettiasemansa ja joutua riippuvaisiksi lapsistaan. Lapset ja nuoret taasen kokevat usein ristiriitaa erilaisten kulttuuristen odotusten välillä. Vanhemmat saattavat kadottaa vanhemmuuden roolin.

Lapselle ei ole hyväksi, jos ympärillä on vain työttömiä, toimettomia aikuisia. Aikuisten tulisi voida näyttää esimerkkiä olemalla aktiivisia ja osallistuvia. Heidän tulisi yrittää saada keskusteluyhteys valtaväestön kanssa ja keskustella kulttuurieroista ja tutustua toisiinsa. Jos lapset näkisivät vanhempansa aktiivisina toimijoina passiivisen uhrin roolin sijasta, toisi tämä tasapainoa lasten ja vanhempien kanssakäymiseen.

Hyvä tapa kotoutua Suomeen ja oppia suomen kieli, on toiminta, jossa on yhdistettynä työnteko ja suomen kielen opetus. Puolet päivästä maahanmuuttajataustainen henkilö voisi tehdä töitä esim. vanhainkodissa ruokkien vanhuksia ja toisen puolikkaan päivästä hän olisi kielikurssilla. Kun kielitaito lisääntyi, voisi hän alkaa opiskella muitakin kouluaineita ja ammatillisia aineita.

Myös monet muut ihmisryhmät, kuten vammaiset, työrajoitteiset ja yrittäjät jäävät vaille riittävää suomen kielen koulutusta. He eivät ole työttömiä työnhakijoita; ja siksi heille ei tehdä aktivoimissuunnitelmaa, jonka perusteella heidät ohjattaisiin suomen kielen kursseille. Siksi työvoimatoimisto ei ole oikea instanssi hoitamaan suomen kielen kursseille ohjaamista.

Kotoutuminen on toiminnan ja tiedon tasolla myös todella heikolla pohjalla nykyään. Monet maahanmuuttajat eivät usein tiedä riittävästi itseään koskevista asioista vielä vuosienkaan Suomessa oleskelun jälkeen. He ovat sitä mieltä, että neuvontaa ja ohjausta tarvitaan paljon enemmän kuin mitä sitä saadaan.

Sosiaalipalveluilla olisi siis iso ja tärkeä tehtävä hoidettavana maahanmuuttajien kaikenlaisessa neuvonnassa ja opastuksessa Suomessa elämisessä. Kirjallisen materiaalin jakaminen koetaan melko hyödyttömäksi. Maahanmuuttajien kulttuuri on pitkälti henkilökohtaiseen kontaktiin perustuvaa. Sosiaalipalveluiden tulisi järjestää tarpeeksi usein keskustelu- ja tiedotustilaisuuksia ja koulutusta yhteiskunnallisista ja kulttuurillisista asioista palveluneuvontaa, palveluohjausta, keskusteluja sosiaalityöntekijöiden kanssa jokapäiväisten asioiden hoitamisesta ja lasten kasvatuksesta. Maahanmuuttajaperheet ilmeisesti odottavat ”yhdessä tekemisen ja olemisen” - meininkiä; lasten kuljetuspalveluja ja erilaisia toiminnallisia kerhoja

Suomessa on jokaisella oikeus harjoittaa omaa uskontoaan vapaasti. Yleensä maahanmuuttajat, jotka kieltäytyvät tietynlaisista työtehtävistä, käyttävät sitä poliittisiin tarkoitusperiin ja vallankäytön välineenä. Jos ihminen haluaa käyttää toista hyväkseen, sen voi aina selittää kätevästi sanomalla, että uskonto kieltää. Uskontoon tukeutuvat henkilöt ovat useimmiten pakolaistaustaisia. Uskonto sulkee heidän silmänsä; ja he eivät pääse tutustumaan suomalaiseen yhteiskuntaan omaehtoisesti. Useimmiten heidän mielipiteensä ja mielikuvansa Suomesta on vääristynyt. Uskontoon tukeutuvilla henkilöillä on suuria vaikeuksia sopeutua Suomeen. Pahimmillaan se saattaa aiheuttaa jopa yhteiskunnasta eristäytymisen.

Suomessa sosiaalipalvelut ovat liian pirstaloituneita ja lokeroituneita. Jo kantaväestön edustajan on vaikeata hahmottaa, mitä palveluita on saatavilla ja mistä luukulta. Tiukasti eri sektoreille hajautetut palvelut ja eri hallintokuntien välinen yhteistyö hajottavat auttamistyön palasiksi, eikä kenelläkään ole kokonaiskäsitystä autettavan henkilön/perheen tilanteesta ja avuntarpeesta.

Palvelujen sektorirajat ylittävä koordinaatio ja selkeä työnjako puuttuu. Tästä kärsivät eniten maahanmuuttajat, joiden auttamiseen ei löydy tehokkaita keinoja ajoissa. Vasta kun ongelmat kärjistyvät erityis- ja kriisipalvelujen avun tarpeeksi, alkaa maahanmuuttaja saamaan apua itselleen ja perheelleen. Kotoutumispolitiikan ja sosiaalipolitiikan kosketuspinta on vielä melko vähäinen. Vuorovaikutusta eri sektoreiden ja palveluketjujen välillä tarvittaisiin. Maahanmuuttajien palveluohjaus voisi olla henkilökohtaista ohjausta, joka olisi joustavaa, uusia muotoja etsivää; ja sen tulisi kyetä ylittämään virastorajat helposti.

Maahanmuuttajien; samoin kuin monietnisten perheiden ( toinen puolisoista on kantaväestön edustaja ) tarpeisiin vastaamiseksi tarvittaisiin matalan kynnyksen palvelupisteitä, joista voisi sada henkilökohtaista ohjausta jopa ilman ajanvarausta. Perhekahvilat, erilaiset ryhmätoiminnot, avoimet päiväkodit ja tuettu lomatoiminta ovat tällaisia toimintoja. Lisäksi näissä toimipisteissä tulisi olla asiointiavustamista; henkilö, joka auttaisi täyttämään lomakkeita ja hakemuksia ja laatimaan valituksia tehdyistä päätöksistä. Näin maahanmuuttajataustaisen henkilön oikeusturva voitaisiin oikeasti taata.

Tällaisessa avoimessa konttorissa voisi olla mukana myös maahanmuuttajataustaisia työntekijöitä. Nämä tilat voisivat olla sekä neuvontapisteitä että ihmisten omaehtoiseen yhdessä olemiseen tarkoitettuja. Niissä voisivat lapset ja vanhemmat yhdessä ja erikseen harrastaa ja toimia. Suomen kielen kurssien ohella voitaisiin pitää myös oman äidinkielen kursseja maahanmuuttajille. Lisäksi voitaisiin järjestää suomalaistaustaisille puolisoille kursseja heidän ulkomaalaistaustaisen puolisonsa kielellä. Eri kielien keskustelukerhot olisivat kielikurssien luonnollinen jatkumo.