IRC-Galleria

Herraisä kun onkin aikaa edellisestä merkinnästä... Otso on jo reilusti 3kk:n ikäinen (strategiset mitat 3kk-nlassa oli 8065g ja 65,7cm), ihanan hyväntuulinen poika. Tosin viime päivät on kitisty enemmän, kun tuo yllättävä keväthelle vei pojan ruoka- ja varsinkin päiväunihalut. Täytynee toivoa, että tulee oikein kylmä kesä ;), että pärjätään.

Muuten arki on asettunut uomiinsa. Poika on joka päivä yhtä ihmeellinen - itse asiassa päivä päivältä rakkaampi, mutta jotenkin tulokkaaseen on jo tottunut, tuntuu kuin Otso olisi aina ollut osa meidän perhettä. Silti minut on yllättänyt se, että äitiys ei ole pelkkää päivänpaistetta, vaan huonoja päiviä on edelleen... toisinaan hermostuttaa, joskus väsyttää, pelottaakin. Useimmin negatiivisista tunteista pinnalla on kuiten syyllisyys; enimmäkseen vielä ihan epäolennaisista asioista. Mitä siitä, jos ikkunat on pesemättä tai kaapit siivoamatta; mitä siitä jos joskus syödäänkin pakastepizzaa - minähän kuitenkin elän parhaillaan unelmaani todeksi :).