IRC-Galleria

Kauan odotettu viikonloppu on täällä. Työpäivä meni nopeasti, ja tulin sitten vaan kaupan kautta suoraan kotiin. Löysin vielä illalla erittäin ihanaa ja rauhottavaa musiikkia youtubesta.

Fiilis tällä hetkellä: rauhallinen mutta odottava, huomenna meinaan lähtee!!! Tässä jo kuuntelen valmiiksi ja nostattelen tunnelmaa. Upeeta nähdä huomenna nämä jannut ihan livenä! Taitaa noilla olla kyllä jo ikääkin. :D

Heräsin viime yönä klo 03.48 ja en pahemmin sitten enää sen jälkeen saanut unta. Mutta tuntuu oudolta että en minä silti mikään nukkuneen rukous ole aamuisin, päinvastoin.

Töissä oli ihan mukava päivä. Siitä sitten ostamaan ne uudet kengät (tulikin ostettua niin mukavat että kyllä nyt kelpaa tallata), pizzalle, kaupan kautta kotiin, pieni lepohetki, koira ulos ja mitäs tässä sitten vielä. Velipojalle soittelin pitkästä aikaa.

Nyt tuntuu mieli ja sydän vähän rahoittuvan, tunnun olevan tässä niin sanotusti aralla mielellä. Nyt tekee vaan mieli olla ihan hissukseen jonkin aikaa, mind my own business ja sitten taas jossain vaiheessa herätä tuohon sosiaaliseen maailmaan. Kyllä kai se tästä. Eipä sitä voi kieltää, kyllä olen itsekin mokaillut, olen ajatellut ilkeitä, ollut itsekäs, lausunut ihan turhia sanoja, ties mitä muuta joten ehkä ihan hyvä vaan että poistun vähän takavasemmalle. Tämä on mun elämä, ei ihminen voi kun todeta että ensi kerralla paremmin.

Tammikuussa on kyllä VIIMESTÄÄN hankittava se salikortti tai uimahallikortti, ennen kun rapisee tää kunto käsiin. Ellen sitten innostu ostamaan uutta crossaria. Eipä sekään tuota lihaskuntoa oikein auta, eikä selkää.

Over and out.

Menipä sitten tämä päivä vähän pilalle kun taas iski sellanen kipu ettei oikein mitään jaksanut tehdä, vasta iltapäivällä kuuden jälkeen alkoi helpottamaan. No, eipä kai sitä nyt tarvi sen ihmeempiä kun ensi viikonloppuna on sitten taas kunnon meininki.

Eipä taida nyt olla tästä päivästä sen enempiä kirjotettavaa, kun ei nyt ainakaan vielä päässyt ajelullekaan vaikka niin on luvattu, no kunhan taivas selkenee niin näkyy ne mahdolliset revontuletkin.

Näin sitä on sitten taas laskeuduttu viikonloppuun ensimmäisten lumien saattelemana. Kyllä meinaan ratkesi lapset riemusta, kun huomasivat ikkunasta että siellähän tulee jotain valkoista alas. Eikä tuo pyry kyllä nyt näytä kauheasti hellittävän. No muutenkin sattui ja tapahtui, liikuntatunnin tuloksena loukkaantumisia pari kappaletta.

Töistä päästessä kaverin kanssa Heseen syömään ja kaupan kautta sitten kotiin. Koira äkkisteltään pihalle ja löhövaihde päälle. Aah. Kyllä täällä sisällä on lämmin. :D

Nämä pari viimestä viikonloppua on tehneet sellasen olon, että viikolla odottaa vaan perjantaita. Huomennahan tuo taas on, onneksi nämä viikot menee nopeasti.

Iso ja aika vaikea mutta toisaalta tosi helpottava päätös tehtynä ja nyt ei auta kun katsoa miten kaikki menee. Pari ensimmäistä viikkoa tulee varmaan olemaan ihan helvettiä, mutta sille ei voi mitään. Tulee kyllä mielenkiintonen joulu, muuta en sano.

Tietyt henkilöt ei suostu lähtemään mielestä, mutta kaipa tähän voisi todeta sen vanhan, että jos et saa jotakuta mielestäsi, niin ehkä hänen kuuluukin olla siellä.

Ekoja lumihiutaleita odotellen, ja Scooterin konserttia reilun viikon päästä. Wuhuu \o/

Tässähän tämä vapaa on mennyt. Huominen vielä ja sitten tiistaina iltavuoroon.

Ei tässä mitään oikein ole tapahtunut erikoista, asioiden paikoilleen nitkahtelua aina odotellen. Sen olen kyllä huomannut että noi vitamiinit ja rauta ja omega 3 tekee olon paremmaksi. Crossaria kun sais taas rääkättyä päivittäin niin hyvä olis.

Grammyja telkusta, siinäpä se...

Tänään oli sitten toinen osa siitä ensiavusta ja vähän oli unelias tunnelma siellä. :D No, nyt on sitten kortti ja jossain vaiheessa ennen sen umpeen menoa vielä kertaamaan niin saa siihen lisäaikaa.

Tänään ajatukset on jo lennelleet vähän vapussa... tekisipä mieli viettää se Turussa. Kattoo nyt jos sais tuon parhaan kaverinkin mukaan. No, se on vielä harkinnan ja suunnittelun asteella, riippuu siitä mikä on sitten tilanne lähempänä kaiken kaikkiaan. Mutta voihan Turku...

Mies on vuorotellen hiljanen hissu, vakavasti miettii jotakin ja sitten taas hyvällä tuulella ja puhelias. Kai se ressaa tätä lupahommaa, minkä kyllä ymmärrän.

Oottaa kevättä. <3

Aamuvuoro meni siinä niinkun muutkin, kyllä siellä töissä on nyt rauhallista tosiaan ja tunnelma alkanu muuttumaan monessakin mielessä...

Lumet jatkaa sulamistaan vaikka on kai se vielä pakkanen tulossa. Ihanaa silti kun alkaa olemaan päivät jo valosia. Olen innostunu taas neulomaan ja sitä tuli tehtyä työpaikallakin.

Huomenna siis EA1 osa kaks. Kai tästä vois kohta kaatua petiin.

Jälleen aamuhuki takana ja vähäiset yöunet. Eipä tuo silti iltapäivällä kotiin päästyänikään uni tullut. Työpaikalla on onneksi meininki rauhoittunut.

Eipä tänään mitään sen erikoisempaa, tiet on vaan luistinrataa ja suht lämpönen oli tänäänkin ilma ja aurinkoinen. Kauhulla odottelemaan vaan huomista aamua... herätys taas kello viisi.