IRC-Galleria

se on ilkeä demoni.entistä ilkeämpi...salakavala ja vaikeasti selitettävissä.
metaforien löytäminen on työlästä sillä tuntemuksia ovat yleensä itsekin vaikea
ymmärtää ja tunnistaa.

pelottavinta on huomata oman ruumiinsa pettävän.hiukset ohenevat,kuivuvat.
nukkuminen on epänormaalia ja unet kauhistuttavia ja yllättävän voimakkaita.
päässä heilahtelee ja se kuristava tunne…
se on täällä taas.
sekä nopea väsyminen,siipien pettäminen.
väsymys ja pysähtyneisyys.jalkojen kantamattomuus.se on kauhisuttavaa.
lähtiessäni kävelylle huomaan kesken vaelluksen etten jaksaisikaan enään ja
tekisi mieleni vain istahtaa hangelle.vaikka ilma on mitä ihanin ja lumi on kuin
maassa rauha.
huokailu on päivän raskain ääni.painavia huokauksia nousee vähän väliä syvältä
sielusta.
epätoivoa?

mutta ehkä pahinta ja raskainta on ihmissuhteiden kärsiminen...laiminlyönti ja
omalle demonillensa alistuminen.


ei osaa.

olla olemassa.eikä elää.