Tuli kännissä tehtyä taas riimejä, tästä tuli niin häiriintyny, että tulkoot se kaikkien tietoon:
Yön voimat kulkevat sieluissamme
täyden kuun valo hohkaa hankiin
Mustien kynttilöiden valo - lumous
Yön pimeyden kauneus - sinä
saoihtujen leimu - voima
Jäiset hiutaleet peittävät maan tuhoten kaiken elämästä muistuttavan
Musta veri virtaa verivalan luoden
Mustat kyntesi repivät selkääni siipieni välistä antautuassemme kiihkoon
synkän musiikin lumo, kauneus kiirii halki metsämaan julistaen liittoamme
Pari on syntynyt - jota pelättiin
Kynsistäni valuva veri kirkuu pelkoa
kynsistäsi valuva veri huokuu kauhua
siipesi peittävät auringon
silmäsi luovat ikuisen yön pelon, sumuisen syksyn
Minun luovat jäätävän talven
Läpi oudon usvan näemme mitättömän olennon, jota kutsuttiin ihmiskunnaksi
näiden ahneus, viha ja julmuus ovat jossain kaukana poissa, jalkojemme alla!
Tuskanhuudot, vaikeroinnit, avunpyynnöt tukahtuvat voiman edessä
nautin näystä katsellessani maailman palavan, sitä ei voi pelastaa mikään¨
Tartut kalpeaan käteeni laskeutassemme keskselle laavavirtaaa
kiusaajiemme lihattomat kädet harovat päämäärättömästi ilmaa
Hymysi lumoaa kauneudellaan, olen sinun
Maailma polvillamme
Nauramme ihmiskunnan mitättömille aseille ja olemattomalle rakkaudelle
Tyhjien, niin kauniiden silmiesi, joiden rinnalla Helvetti jäätyy, tämä ei ole mitään
Se on paljon muuta
Se on tosi rakkaus.